Vietettiin Sisun kanssa huikeat kaksi päivää Suomen mestarin ja maajoukkeen jäsenen Caloanderin Jennan opissa Kuopion Sorsasalon lainehtivalla kentällä. Tiistaipäivän teemana oli rytmitys. Jenna aloitti päivän mukavasti todeten jotakuinkin "Koulutin tämän joskus aiemmin Oulussa, mutta se osoittautui niin vaikeaksi, että laitoin sen boikottiin. Kaivoin sen nyt sitten esille." Siltä se rataan tutustuessa tuntuikin, järkyttävän vaikealta! Treeni sisälsi jatkuvaa rytmitystä, parin sekunnin sisään piti vetää mm. poispäinkäännös/ vippaus, pakkovalssi, persjättö, niisto... Treeni meni kuitenkin tosi hyvin! Saatiin onnistumiset joka kohtaa ja tehtyä pidempiä pätkiä, joissa rytmitystä todellakin vaadittiin. Liikefokusoituneen koiran ohjaajana minun ei onneksi tarvinnut enää tunkea joukkoon pidätteitä vaan sain päästellä kuviosta toiselle.
Keskiviikon treeni oli helpompi. Siis ei helppo vaan helpompi :D Taas aivan jäätävää menoa Sisulta ja tarpeellista oppia minulle. Ristiaskeleen merkitys korostui, eipä tullut enää kieltoja! Jenna hyvin totesikin, että aiemmin mainitsemani haasteet eivät johdu huonosta rytmityksestäni vaan ohjaavasta jalasta. Se mokoma lusmuilee välillä, mutta tänään se oli hyvä! Vedettiin parikymmentä estettä nollana läpi, jalka toimi kuin unelma ja täytyy sanoa, että enpä muista yhtä hyvää tunnetta pitkään aikaan. Vaikeaa, mutta osattiin, eikä pelkästään osattu vaan tehtiin niin hyvin, että ei olisi voinut tehdä paremmin. Hauskuutta oli myös se, että Sisu alkoi nousta keskiviikkona kisavireeseen ja mikäs sen parempaa kuin saada kisavireisen lohikäärmeen luotsaukseen ohjausta. Testattiin ja etsittiin kisavireeseen parhaiten osuvia kuvioita, mm. keskieuroopassa valloillaan olevaa hasardiohjausvillitystä ja se sopi miulle ja Sisulle kuin kirsu kuonoon :)
Ketään ei liene yllätä, että sain läksyksi jalat, jalat, jalat ja jalat. Poispäinkäännöksiin pitää myös saada kasvatettua enemmän etäisyyttä ja siihen tulikin hyvät ohjeet. Sisu esitteli ekassa treenissä myös yhden riman alituksen ja ohjeeksi sain pitää noissa riskipaikoissa tuplarimoja 6 kk, jotta tapa ei toistoilla vahvistu. Lisäksi ristiaskeleet pitää muistaa tehdä eikä vain kuvitella tekevänsä niitä ja ohjauspaniikista voisi luopua :D Jenna totesi, että Sisu etenee aivan jäätävää vauhtia silloin, kun se tietää 100 % varmasti mitä siltä odotetaan. Jotta se menisi koko ajan maksimaalista vauhtia ilman pienintäkään jäkitystä, on minun nostettava tasoa. Että siitäpä tavoitetta sitten! Mukava, että joku rohkenee sanoa sen raadollisuuden ääneen, kun siltä minusta on tuntunut pidemmän aikaa. Sisu ei aio laskea tasoa (ja hyvä niin!!), joten minun on saatava jalkatyöskentelyn ristiriitaisuus/ epäselvyys/ hutilointi ohjauksestani pois, jotta Sisu saa toteuttaa haluaan tehdä oikein. Oli taas niin mahtava ja antoisa koulutus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti