maanantai 25. toukokuuta 2015

Kirsun täydeltä

Joku pieni eläin fiilistelee ennen treeniä.

Tänään korkattiin jälkikausi! Olin vallan unohtanut miten pätevä jäljestäjäkolmikko minulla onkaan. Kaikki tekivät priimaa työtä ja asenne oli jokaisella täysi kymppi. Vieläkin sydän läpättää, kun jäljestävä Rapsutin oli jotain aivan käsittämättömän sykähdyttävää. Seurana meillä oli Viiru ja Piki, joiden kanssa reippailtiin ennen kirsujen käynnistystä tunnin lenkki harjumaisemissa ja luulenpa sen olleen osasyy Nuuskun rauhalliseen jäljestykseen. Nuuskun mielestä maltti ei ole valttia missään tilanteessa, mutta tänään Nuusku osoitti, että ei ole pelkästään etevä jäljestäjä vaan maltillinen ja etevä. Kaikkea sitä näkeekin! Sisu puolestaan teki samaa upeaa työtä mitä ennenkin, siitä on kasvamassa varsinainen jälkihirmu. Pikkukelpistä löytyy rapsumaisia jälkikoirapiirteitä sisumaisilla herkuilla höystettynä ja se on hienoa se.

Lauantaina heitetiin kisareissu Kuopioon Tiinan ja Nessan kanssa. Lensin lohikäärmeellä kolme rataa eikä tuloksilla juhlittu, mutta pikkulisko oli liekeissä ja täräytti toistuvasti niin hienot kontaktit, että minulla sekosi ohjaus, kun jäin ihailemaan. Jokaiselle radalle mahtui hyviä hetkiä, mutta kokonaisuutena radoissa oli vähän liikaa vaikeutta meille enkä oikein ehtinyt ohjaamaan, joten pitänee lopettaa karkinsyönti ja opetella juoksemaan.

Viime viikolla huitaistiin parit aksatreenit. Viikkotreeneissä auton töytäisemä koppelo (lue: lohikäärmeen lennättäjä) sai kyytiä ja paikoin ohjauksessa oli jopa jotain otetta! Lisäksi tehtiin historiaa osallistumalla Sporttirekun ensimmäiseen koulutukseen ikinä. Hyvä, että osallistuttiin, koska oli kivaa, antoisaa ja ennen kaikkea saatiin lisää juttuja "näitä pitää muuten treenata"-listalle.

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Minilomien tärkeys

Neljä päivää pelkkää nautintoa. Lomailu jatkui torstain agilityhuumasta kesämökkeilyyn. Kylmä oli saaressa, ei käy kieltäminen, mutta viisikko viihtyi ja kolmikko nautti kaikesta. Sisu juoksi kiekkoaan (ranta - hiekkakasa - liiterin ympäri - ranta - mökin ympäri - hiekkakasa -liiterin ympäri - ranta - aitan ympäri…) ekstaasissa ja kaivoi kuoppia antaumuksella, Rapsu luuhasi rantakaislikoissa sekä partioi  portailla pötkötellen ja Nuusku notkui siellä missä ruokakin. Rapsutin lämmitti parhaiten yöllä, tuhisi peiton alla kainalossa ja eläytyi lämpöpullon rooliin. Kipaistiin myös maalla nuuhkimassa lannoitteita ja kiljumassa onnellisina jälleennäkemisen riemua.

Sunnuntaina herättiin taas kotikonnuilla ja silmien avauduttua suunnattiin aamutreeneihin. Ensin pitkä lämmittely Pärnän maastoissa koko kolmikon kanssa, sitten viiden minuutin saksalaistreeni lohikäärmeen kanssa ja sen jälkeen jäähdyttely koko retkueella. Kyllä treenimaskotitkin pitää lämmitellä ja jäähdytellä ;) Puhdasta nautintoa, varsinkin, kun aurinko kuumotti ja ilma oli kuiva. Ja sakemannitkin sujuivat leikiten! Iltapäivällä käytiin vielä kartoittamassa uusia lenkkipolkuja ja löydettiinkin oikein kiva juoksulenkkireitti, joka pitänee korkata huomenna rivakammalla liikkeellä.

torstai 14. toukokuuta 2015

Lohikäärmeen ikioma Hötky

Uih, miten jäi makea mieli päivän agilitykisoista. Lupun asenne! Lupun kepit! Lupun kontaktit! Lupun vauhti! Lupu!

Ensimmäinen rata oli hitusen haastava ja siinä kosahdettiin ansaesteelle, mutta en antanut sen häiritä vaan Sisu liisi voittajana maaliin. Toinen  rata olikin sitten sellaista aksahuumaa, että eipä ole parempaa nähty. Valitettavasti vain pikku lohikäärmeen riesana oli ikioma Hötky-Heidi, joka ei malttanut sekunnin murto-osaa odottaa vaan hötkysi yhden ohituksen putkelta, kun kuvitteli, että seuraavaan kohtaan on niin kova kiire. Hötkyilyvitosta lukuunottamatta toinen rata oli aivan törkeän hieno!

Kivuttiin yllätyksekseni korkeimmalle korokkeella ja kahmittiin mukaan kiva lelu, jonka Rapsu nyysi voittajalta heti kotiovella, ja mikä tärkeintä, saatiin suut makiaksi niin hauveli kuin ohjaajakin. Nyt voi täytellä kisailmoittautumisia mukavassa hurmiossa ja sokeripöllyssä :)

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Kuka söi perunat?

Ai mekö? No todellakin. Ai mitä? No tokoa! Aloitettiin pikkuliskon kanssa viikonloppu kaivamalla toko naftaliinista. Aamuaurinkoinen pesiskenttä houkutti ja ylijäämänakit poltteli taskussa. Koska edellisistä tokotreeneistä oli sen varran kauan, että en edes muistanut oliko niistä 8 kk, vuosi vai kaksi, niin lämmiteltiin lajia ihan kesyllä setillä: seuraamistamaahanmenojapaikkamakuuta, kaukokäskyjä ja luoksetuloja. Oikein kivasti toimi pikkukoira ja tuntuipa kivalta tokoilla taas.

Treenikutsut ovat ihan parhaita, joten suunnattiin Lupsuttimen kanssa sunnuntaiaamuna hallille tempaisemaan pika-aksat teemalla keinu. Tuli pelkkiä hyviä toistoja. Sisulla on tällä hetkellä erinomainen keinu. Vallattoman vauhdikas ja saattaapi olla, että jossain vaiheessa menee liian vauhdikkaaksi, mutta tällä hetkellä ei voisi olla viileämpi, joten nautitaan siitä. Treeniseuralaisena olleen Martan kanssa Lupsu sai oikein kivat hippaspainit ja rapakossa rypemiset aikaiseksi.

Muutoin vietettiin sunnuntai mökillä. Kyllä vain, mökillä! Parhautta, huutaa nelitassuiset ja vannottaa menemään sinne pian uudestaan. Avattiin myös grillikausi ja siihen liittyen voinkin esittää tietovisan: kuka kähvelsi perunat?

perjantai 8. toukokuuta 2015

Lohikäärmeaksahurmos

Kyllä me kotona osataan. Lohikäärme oli tiistaina niin huikea! Voi sitä murinaa ja kurinaa mikä kuului kurveissa, siinä korva lepää. Ihan törkeän hienot lähdöt, ei ollut mitään louskutusta tai levottomuutta vaan napotti paikoillaan vaikka häntä oli kiinni väliaidassa. Makeat kontaktit, käsittämättömät käännökset, hienoa armollisuutta ohjaajalle vinoilla hypyillä, uljaat kepit ja antaumuksellista irtoamista.

Tiistai-illan treeni, ©SoiliMakkonen.

Se oli semmoista flowta. Yhdessä tekemistä. Menoa ja meininkiä. Agilitya parhaimmillaan. Noh, mahtui sinne mukaan lennokas keinu ja useampi hilkulla sekä hilkun rajalla oleva keinu. Senpä vuoksi suunnattiin eilen hallille pikkuisen keinua hiomaan ja pikkuinsinööri veti hyvää settiä. Tuli sieltä lennokasta hurmoskeinuakin, kun oikein tälläsin alle vauhdinhuumaa ja lentokeinua päästiin hyvin korjaamaan. Lopputulos 10+. Muuten hupailtiin vauhtisuorilla ja parit toistot kepeille, ollaan niin valmiita ensi viikon skaboihin!

tiistai 5. toukokuuta 2015

Tuulihousuni haaroista ratkenneet

Mäkrävaaran valloittajat.

Sunnuntaihin sisältyi herkullisia munkkeja ja reippailua. Samoiltiin kauniissa auringonpaisteessa vaaramaisemissa ja nautittiin luonnosta. Pienoisesti yllätti lumen paljous, sillä muualla metsät ovat aikalailla sulat, mutta tuolla upposi paikoin kinttu polvea myöten hankeen ja minisukset olisivat ilahduttaneet muutamassa laskeutumispaikassa. Hienosti jaksoi seniorijaosto paikoin rankankin reissun ja kelpikin taisi saada ulkoilukiintiön täyteen, tosin Luputin loikkikin vähintään kolminkertaisen matkan muihin verrattuna.

Sisun ottama selfie puron partaalla paljastaa metsän lumisuuden.

Vappu hujahti agilityn parissa ja saldoksi tuli paljon treenattavaa sekä haaroista ratkenneet tuulihousut. Perjantaina liideltiin kaksi agilityrataa sekä yksi hypäri ja lauantaina kaksi agilityrataa. Kaikki aksaradat olivat profiileiltaan rehtiä ykkösluokkaa ja niin mentävissä. Ylivireinen lohikäärme kuitenkin käräytti ohjaajansa huonosta ohjauksesta eikä sitten tehtailtu nollia vaan otettiin räkytyskieltoja. Hyppyrata puolestaan oli profiililtaan liian haastava meille. Aika kuvaavaa on, että radalle mennessä ei ollut oikein näkemystä siitä mitä tulisin tekemään, mutta muutamaan kohtaan tiesin kyllä mitä en tulisi tekemään. Radalla oli myös pari vaarallista kohtaa, jotka vaikuttivat siihen, että ohjausvaihtoehdoiksi piti valita räpeltäminen, koska mieluummin räpeltäen kuin loukkaantumisriskillä, jos ei voi valita osaamista ;) Kokonaisuutena suoritukset olivat kohtuullisia, mutta onhan tuossa vielä hommaa. Lentolisko tarvitsee paljon kisarutiinia kestääkseen ohjaajansa surkeuden, joten ensi viikolla uusi yritys :)

Nuusku tasapainottelee lumipalleroista kirsun päällä.