torstai 17. maaliskuuta 2016

Kaikki onnistuu!

Aivan jäätävät treenit eilen! Sisu oli huikea ja ylsin itsekin onnistumisiin. Ilo oli huomata, että alkanut juoksuharrastus on jo nyt kohentanut peruskuntoa sen verran, että pystyy parempaan ohjaukseen, kun ei meinaa kuolla huonokuntoisuuteensa radalla. Näppärää!

©HeidiUtriainen

Alun tein kahdella tapaa, ensin perusnössö liikkuminen keinun ja putken välistä pakkovalssiin putkelle (3) ja toisella kierroksella rohkeammin leijeröiden pakkovalssiin ja se toimi niin paljon paremmin. Sisulla ei ollut mitään ongelmia suorittaa keinua itsenäisesti, itseasiassa se suoritti keinun paljon paremmin, kun en ollut survoutuneena sinne kaveriksi. Hyppelyt 8-10 tehtiin kahdella tapaa, ensin oma suosikkini sylivekkivalssijuttu (8), takaakiertopäällejuoksu (9) ja rytmittämällä takaakiertoon (10) mikä toimi törkeän hyvin. Sisuhan suorittaa A-esteen täysin itsenäisesti, joten pääsin irrottautumaan tuonne kasin ohjaukseen hyvissä ajoin. Toinen vaihtoehto samaan kohtaan oli välistävedot puolivalsseilla ja sylkkäri (10), kivasti toimivat nekin, mutta puolivalsseissa takaperin liikkuminen ei vain ole miun juttu. Irtoaminen putkeen (12) oli raivokasta, peruskäännös (13) nätti ja oikeastaan ainoa kohta mitä treenissä olisin lopputuloksen kannalta voinut tehdä vielä paremmin oli käännöksen ennakointi hypylle 19, siinä olin sen verran myöhässä, että Sisu ei koonnut parhaimmalla tavallaan, veti ehkä semmoisella tiukasti kääntyvän bc:n tyylillä ;P Ihan huikeat treenit, aivan mahtava fiilis! Valeraskaussekoilun uhallakin laitoin kisailmoa menemään.

Nuusku ja Rapsu olivat treeneissä mukana seuraneitien roolissa. Lämppälenkki mentiin omalla porukalla, kun oltiin sen verran ajoissa paikalla, mutta jäähdyttelylle saatiin seuraa Watti-kelpiestä, Jumpe- ja Uffe-pihakoirista sekä Simo-bassetista. Seitsemän elukkaa humputti sikinsokinsovussa. Törmättiin jäähdytellessä vielä bc-poikiin Brunoon ja Zarcoon ja voi Sisua, se on ihan rakastunut Zarcoon :) Siellä se kuherteli minkä kerkesi, mutta juoksut on näköjään jo menneet, kun tyrkytys loisti poissaolollaan. Eikähän sillä ole pyrstökään enää turvoksissa.

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Läksyt haltuun

Lauantaiaamun aksateemana oli "Viskit kuntoon!". Sisu teki superhienoja toistoja! Ensin kahdella esteellä ja sen jälkeen hurjalla neljän esteen sarjalla. Treenin jälkeen lähdettiin maalle hillumaan. Rapsu koetti perinteiseen tapaan nyysiä lintujen talipallot ja Nuusku piti vaativalla tuijotuksellaan huolen siitä, että lihapullia päätyi myös koirien kitoihin.

Maanantaiaamun ratoksi hurautettiin Pärnälle teemalla "Kisamokien selätys!". Sunnuntain juoksulenkillä vihoitellut liukastumisen turmelema polvi oli hitusen äksy myös tänään. Rakentelin ensin alla olevan Mikkilän kisaradan keskivaiheilta napatun kohdan ja sen jälkeen  lähdettiin koko revohka puolentunnin lämmittelylenkille. Punaturkit olivat mielissään päästessään pitkästä aikaa Pärnälle viipottamaan ja miun polvikin alkoi lämmettyään toimimaan.

Kisaradan keskivaiheilta varastettu 1-10 ja siihen perään peilikuvana takaaohjauskohta.

Sisun treeni ei kauaa kestänyt, hallin valot sammutin neljä minuuttia sen jälkeen, kun oltiin sisälle hipsitty. Olin kyllä varautunut ihan kunnon tuskanhikitreeniin, mutta minkäs teet, kun treenikaveri on etevä. Kaikki sujui kuin oltais ennenkin tehty, joten mitäpä sitä suotta hinkkaamaan ja omaa koipea rasittamaan. Kisoissa jäin oranssiin (2) möllöttämään, punaisen (4) takaaohjauksessa olin ihan pihalla ja sinisessä (7) valuin mihin sattuu minkä seurauksena jatkolinja oli hanurista. Tänään kaikki meni juuri kuten pitikin. Erityisesti nelosen takaaohjauksen vaikutus oli silmiä hivelevä, Sisu suorastaa räjähti eteenpäin. Kahdelletoista tuli sama kuvio peilikuvana ja se onnistui, mutta oli minulle paljon vaikeampi. Puolierot, puolierot! Mitään kisakentiltä tuttua räpeltämistä en esittänyt, joten ehkä pitäisi alkaa panostaa enemmän kisahermojen hallintaan. Kuviot kyllä osataan, ohjaajan kuupan vaan pitäisi vielä pysyä kasassa kisatilanteessa.

Jäähdyttelylle taas koko revohkalla ja senioreimmallakin häntä heilui. Yleensä Nuuskun häntä heiluu aamulenkillä vasta siinä vaiheessa, kun kirsu on käännetty kotia kohti. Nuuskun mielestä aamuissa on parasta aamupala ja pitkät päikkärit syönnin päälle, vasta puolenpäivän jälkeen hänen majesteettinsa innostuu pidemmistä ulkoiluista. Tänään iloinen häntä vipatti kahdella aamulenkillä Pärnällä ja iltapäivällä häntä heilui innokkaasti Kuhasalon maisemissa.

Kuhasalon edustan jäätiköllä nähtiin perinteinen Rapsu Show mikä palautti mieleen sen miksi en ole aikoihin jäällä lenkkeillyt. Kun kirsu vie, kirsu todellakin vie, ja jäällä, jossa tuoksut tulevat kaukaa, kirsu vie kauas. Puuh. Rapsutin aloitti myös tänään juoksut, joten nyt on kolmen kalsarikopla.

torstai 10. maaliskuuta 2016

Mahtava peräsin

Keskiviikon treeneissä hilppaistiin Sisun kanssa jotakuinkin alla olevaa. Ratatreeninä vaaleat neliöt (1-17) ja onnistuipahan hirmuisen makeasti. Lähetys putkeen (2), persjättö (3-4), linjaus (4), peruspyöritys tai sylkkäri (6), persjättö (9-10) ja sitten vaan luukutettiin. Sisu haki esteitä ja luki ohjausta täydellisessä suhteessa.


Toisella setillä tein ihan pienesti tekniikkaa. Mustat neliöt (1-5), jossa sylkkäri (4) oli ihan sairaan makea. On niin käsittämätöntä miten pikkukelpi pystyy kokoamaan itsensä täydestä vauhdista hypyn (3) käännökseen ja sujahtamaan siitä täydelliseen sylkkäriin (4).  Pieni sylkkäritreeni (3) myös harmailla neliölölöillä (1-3) ja oli priimaa. Eiköhän se ohjaus ala olla jo niin hallussa, että sitä uskaltaisi kisakentilläkin viljellä.

Lämppälenkillä ei tarvinut enää miettiä juokseeko pullataikinamaiseksi pyrstöstään turvonnut lentolisko vai ei. Kovasti olisi halunnut lisääntyä Zarcon kanssa eikä Brunokaan ollut epämieluisa. Ei se vuoda, mutta toisaalta se on semmoinen siisteysintoilija, että ehkä sitä vuotoa ei vain huomaa. Mutta kyllä sillä ne juoksut jo on eikä vasta tulossa. Sitä taas Lupsukasta ei voi arvioida milloin sillä on tärppipäivät, koska sehän on perinteisesti juoksujen aikaa kovin höveli. Sen mielestä sillä on tärpit koko ajan!

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Juoksee tai ei tai joo tai ehkä tai...

Otapa nuista selvää, että kuka juoksee ja kuka ei. Yksi on turpea kuin pitkän kaavan mukaan kohotettu pullataikina, yhdellä pipon tiukkuus heittelee ja yksi juoksi, mutta lopettiko se? Joku joka tapauksessa tiputtaa satunnaisia tippoja, mutta kukaan ei tuhri juoksuhousuja, jos sellaiset päälle pukee. Olkoot mokomat.

Sisu lähti varmuuden vuoksi kalsarit jalassa sunnuntaiaamun treeneihin. Hirmuisen hauska poispäinkääntötreeni tehtiin keskenämme. Ensin vahvistin poispäinkääntöä putkelle, sivuttaishypylle ja takaakiertohypylle parin esteen seteissä teemalla "paljon palkkaa ja pelkkää onnistumista". Ohjaajan puolierot korostuivat enemmän kuin hyvin; vasemmalle kääntäminen on kakunpala, mutta oikealle kääntäminen pakottaa hiusvärikaupoille.

Pikkutreenin jälkeen haastoin itseni rakentamalla 11 esteen tekniikkapätkän, jossa käännettiin poispäin kuusi kertaa erilaisissa tilanteissa ja vauhdeissa. Onnistui! Tosin muutamassa kohdassa Sisu antoi vauhdissa hieman palautetta, että ohjaus olisi voinut onnistua paremminkin. Kiltti koira kuitenkin kääntyi räkä lentäen. Se alkaa olla ajoittain armollinen!

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Lupsun lentokerho

Lämmiteltiin tunnin verran Noljakan syövereissä koko setillä ja jatkettiin Lupsun kanssa Pärnälle treeneihin. Huisia menoa jälleen, ihan mahti treeni!

©HeidiUtriainen

Saatiin vallan mallikasta ehjää settiä ja mikä parasta, uusia työkaluja! Nyt mie osaan (ainakin joskus muutenkin kuin teoriassa) vaihtaa Silakan laukan ennen haasteelliseen putkenpäähän viemistä ja toimi kuin hunaja teessä. Lystiä!

Aloitettiin Lupukan kanssa Toukokuussa puolimaratonille -projekti. Tosin Sisu voisi mennä sinne jo nyt, mutta mie tartten suunnitelmallisempaa treeniä. Toimii mainiosti myös Tsirpukan lisälenkkinä, kun Nuuskutin ei enää jaksa ihan joka kiepillä olla mukana. Rapsu taas jaksaa enempi kuin Nuusku, mutta ei välttämättä jaksa innostua niin paljosta lenkkeilystä kuin Sisu, joten tasapainoillaan yhdistelemällä eri kombinaatioita eri lenkeille.

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Tieto vs epätietoisuus 0-6

Rapsulta tammikuussa poistetut nisäkasvaimet lähetettiin leikkauksen yhteydessä patologille tarkempia tutkimuksia varten. Tulosten saamisessa kesti ja kesti ja kesti ja kesti ja tässä tapauksessa loppujen lopuksi kävi köpelösti, koska pitkien selvittelyjen jälkeen ilmeni, että posti hukkasi näytteet eikä tuloksia koskaan tule. Lähete oli saapunut perille, mutta itse kasvaimet katosivat matkalla. Emme siis saa tietää olivatko poistetut kasvaimet hyvän- vai pahanlaatuisia.

Rapsu voi joka tapauksessa hyvin, on iloinen pikkuveijari, ja jos kuono ei olisi harmaa, ikäveikkaukset menisivät varmaankin välille 6 kk-1,5 vuotta. Ihan villi ja ihan höpelö. Emme siis halua huolestua ja kääriä sitä pumpuliin, mutta ilmeisesti hieman huolestuimme, koska Harmaahapsu saa vielä enemmän lellintää kuin aiemmin.