lauantai 27. marraskuuta 2021

Sisu 9-v

 

Sisu ja Hupsu.


Päivänsankaritar Sisu juhlisti elämäänsä maaseutureissulla ja ylimääräisillä herkuilla. Juhlakalu on ikääntynyt kauniisti ja pysynyt erinomaisessa kunnossa jokaisella mittapuulla.


Nykyään Sisu rakastaa Hupsua isosti joka paikassa. Leikkiinkutsut lentävät ilmoille niin sisällä kuin ulkona ja pikkuspanieli vastaa niihin antaumuksella sekä esittää omia niihin vastakaikua saaden. Jos Sisulta kysytään, niin Hupsu on lahjoista parhain.

perjantai 1. lokakuuta 2021

Leikkiinkutsu on esitetty!

 

Sisun & Hupsun ensimmäinen leikkihetki tapahtui Hattusaaren rannalla.


Sisu on tykästynyt Hupsuun oikein antaumuksella! Viime viikolla viimeinenkin nihkeys varisi kelpien turkista ja ulkona spanieli on mitä parhainta seuraa. Sen kanssa juostaan hippaa, sen kanssa painitaan, sille esitetään leikkiinkutsuja ja sen kanssa tykätään hengailla. Lohikäärmeellä on lehmänhermot pienen "mitä sie teet, mie kans, täältä tullaan"-luppakorvan kanssa. Sisun nuuskiessa mustikkavarvikoita Hupsun pää ilmestyy samalle hajulle Sisun etujalkojen välistä ja Sisusta se on vain hauskaa.

Sisällä Sisu on hieman etäisempi eikä antaudu leikkiin saati pötkötä kylkikyljessä, mutta hiljalleen sitä kohti. Ainakin jos spanielilta kysytään!

Hupsu on käynyt hallilla harjoittelemassa putken tarjoamista, josta tulikin mangustin tarjoamista. On se hauska otus!

Hupsun hieno mangusti!

sunnuntai 19. syyskuuta 2021

Energisoiva kuunsäde Hupsu


Lauman vahvistukseksi, ilon tuojaksi ja hauskuuttajaksi on sujahtanut pienen pieni käyttölinjainen cockerspanieli Hupsu, virallisemmin Devongem's Moonbeam. Hupsu on osoittautunut elämänasenteeltaan hyvin optimistiseksi ja hupaisaksi otukseksi, Hupsun seurassa voi olla vain hauskaa! 

Sisu on osoittanut Hupsua kohtaan suopeutta, uteliaisuutta ja mielenkiintoa. Leikkiin antautumista ei ole vielä tapahtunut, mutta Hupsu jatkaa sisukasta pehmittämistä. Samalla sohvalle parivaljakko mahtuu jo nukkumaan ja metsässä on kiva seurata toistensa tekemisiä. 

Sisu on aina ollut sielultaan laumakoira, joten Hupsun tulo on piristänyt Sisun mieltä, joka masentui aika vahvasti Rapsun menehdyttyä. Hupsu-huiskuhäntä on tuonut koko laumaan tarvittavan tuulahduksen iloa ja energiaa, tästä on hyvä jatkaa taas eteenpäin.

Blogin on tarkoitus hieman aktivoitua, mutta edelleen ajantasaisimmat kuulumiset löytyvät instagrammista, koska sen käyttö on vain niin helppoa ja nopeaa.

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Rapsu

 


Sinä, ei kukaan muu.

Rakkain.
Parhain.
Tärkein.
Aurinkoisin.

Rapsu 17.2.2006-17.2.2021

lauantai 15. elokuuta 2020

Nuusku

 

Ilman sinua ei olisi minua.


Rakkain.

Parhain.

Tärkein.

Ensimmäinen.


Nuusku 15.8.2003-15.8.2020



tiistai 2. kesäkuuta 2020

Kesä!

Hattusaaren rantalohikäärme.

Kesä ja vaikka mitä tekemistä! Ihana lämpö ja aurinko houkuttavat ulos ja ollaankin suhattu vähän siellä sun täällä, käyty mm. ihailemassa ihania karitsoita juoksulenkin ohessa Liperissä, notkuttu Nunnanlahdessa, pötkötelty Hattusaaressa, reippailtu kaikenmoisissa metsissä, kiipeilty Kolilla.

Myötsie mökillä!

Tosin siinä vaiheessa, kun siirryttiin mökille, niin helteet hävisivät kylmälle tuulelle. Rapsuliinin perään saa mökillä vähän katsella, koska sehän ei näe eikä siten ollen aivan hahmota, että missä liikkuu. Jos se arvioi jonkun polun väärin ja päätyy vikapaikkaan, ei se osaa sieltä enää pois. Mutta iloksemme saimme huomata, että kun se hortoili onnistuneesti, sai se kartoitettua itselleen jonkinmoista karttaa alueesta ja alkoi liikkua tuttuja polkuja reippaasti. Oli samaa iloista meininkiä kuin kotona. Turhaan olin huolissani laiturista, siinä Rapsuli osaa varoa reunaa eikä molskahda järveen juomareissuillaan, mutta mökin ulkorappuset! Ne ovat melkoinen kamikazekohde, koska Rapsu koettaa loikata ylätasanteelta suoraan maahan ja siihen pitänee ensi reissulla viritellä jokin turvaportti.

Jamiskan lenkkijengi.

Jaamankankaan metsissä ollaan lämpötilasta riippuen hortoiltu joko päivisin tai iltaöisin. Siellä viihtyy koko trio, Rapsu saa ilohepuleita ja laukkaa rennosti menemään, Nuusku tykkää nuuskutella omaan tahtiin ja Sisu hilluu omiaan.

Auringonpalvontaa Nunnanlahdessa.
  
Nukkuisin, jos saisin hieman yksityisyyttä kiitos!

Sisun kanssa ollaan käyty hitusen treenaamassa ja kyllähän kelpisteri osaa kaiken minkä osasi ennen koronataukoakin. Ohjaajansa sen sijaan on hitusen rapistunut ja kisakuntoon pääsemiseen menee vielä tovi. Ei oikein lähde ratatreeni ja sen tosiasian myöntämiseksi ja ratkaisukeinojen välttelemiseksi onkin hifistelty vähän tekniikoilla. 

Taivaanpankkoa ihailemassa.

tiistai 19. toukokuuta 2020

Toukokuu toi agilityn takaisin!

Toukokuun tunnelmat kiteytyvät tähän.

16 v 9 kk täyttänyt Nuusku iloitsee edelleen päivittäisistä metsälenkeistä.

Rapsu on vähän siellä sun täällä, harvoin siellä missä pitäisi! 
Miksi istua rivissä, jos voi varastaa koko shown?

Muuttolintujen mukana palasi agility ja meillä on Sisun kanssa ollut vallan mukavaa! Pari kertaa on käyty hurjastelemassa ja ensimmäisellä kerralla aloiteltiin kevyesti hyppyjumpalla. Toisella kerralla otettiin jo hitusen tuntumaa pienillä tekniikkapätkillä ja kolmas kerta sisälsi jo ihan agilitymeininkiä. Ensi kerralla taidan jo nostaa rimatkin paristakympistä hitusen ylemmäs.

Auton jouduttua tilapäisesti telakalle huomaan kolmen melkolailla erilaisilla liikuntatarpeilla varustetun olennon viihdyttämisen olevan suorastaan työlästä. Metsään hurauttaminen koko jengillä on kovin kätevää, siellä jokainen voi ottaa askeleita itselleen sopivan määrän. Mutta koska autoton ei hurauta korpeen, ratkaisuna on päiväretket rantaviivalla ja ne onnistuvat aina enemmän tai vielä enemmän hyvin. Tänään oli semmoinen vähemmän onnistunut versio, johon sisältyi jokeen pudonnut luppakorva, rantatöyrästä alas vierivä luppakorva, rantakivien väliin juuttunut luppakorva ja kaikki muut kastellut luppakorva.

torstai 30. huhtikuuta 2020

Perinteestä poiketen


Perinteestä poiketen kukaan kolmikosta ei vietä vappuaattoa agiliidellen vaan keskittyy metsälenkkeilyyn ja notkumiseen. Kaikenlaisia uusia tuulia sitä! Vaikka elämää on ihan riittämiin myös telinevoimistelun ulkopuolella, niin enemmän kuin riemulla palaamme rakkaan harrastuksen pariin, kunhan treenihallin ovet taas avautuvat.