tiistai 15. lokakuuta 2019

Valmennuksia

Päästiin Sisun kanssa mukaan kahdeksan treenikerran valmennukseen Juha Oreniuksen opissa. Nyt on takana kaksi treeniä ja kovasti tykkäsin. Rataprofiileissa yhdistyi onnistuneesti vauhti ja tekniikka, vähän samantyyppisiä mitä olen Sannan valmennuksessa tottunut tekemään.

Ensimmäisessä valmennuksessa haastettiin mukavasti koiran etenemistä, ohjauksiin tuloa ja estelukituksia sekä ohjaajan rohkeutta luottaa koiran osaamiseen. Toisessa valmennuksessa pureuduttiin enemmän koiran este-erotteluun ja etenemiseen sekä ohjaajan kykyyn lähteä ajoissa liikkeelle. Sisu oli oikein pätevä molempina päivinä!

Pätkä ekasta treenistä.

Toisen treenin "nollarataveto", jossa ohjaaja on jo ihan kuollut.

Kuopion työmatkaan yhdistyi Sisun valmennus Sannan silmän alla ja sieltä läksylistalle napsahti rentous puomilla myös silloin, kun seuraava este ei ole itsestäänselvyys. Kiva oli huomata, että keppien avokulman vahvistaminen on tuottanut tulosta!

Pieni namupala Sannan valkusta.

keskiviikko 9. lokakuuta 2019

Kaikkea pientä kivaa

Sitten viime päivityksen trion eloon on sisältynyt...

...agilitykisoja (huippufiilistä, hienoja ratoja ja jopa tuloksiakin)
sekä Kasku-siskon näkeminen...

...hakkuuaukeajumppaa...

...söpöstelyä...

...reissuja ja mökkeilyä...

...eksyminen hienoihin maisemiin...

...ruskametsässä söpöstelyä...

...ja hassuja temppuja.

lauantai 14. syyskuuta 2019

Taksitytöt

Seniorit metsälenkillä.

Nuuskulin kontrollikäynti tuotti iloisia uutisia. Ai mikä kontrollikäynti? No senioritarkastuksessa veriarvoissa näkyi hieman huolestuttavaa, joka viittasi joko alkavaan munuaisten vajaatoimintaan tai anemiaan. Ruokavaliomuutoksen seurauksena veriarvot palautuivat kohdilleen, joten kyseessä oli anemia ja superseniori saa porskuttaa terveenä edelleen. Lääkärireissun luppakorva teki arvolleen sopivasti taksilla ja hurmasi kuskin iällään.

Viikko sitten Rapsutinkin pääsi taksireissulle veriripulin seurauksena. Rapsulihan popsii pihalta kaikenmoista eikä vatsa ole enää samaa terästä kuin nuorempana. Onneksi tauti talttui heti lääkityksen avulla ja luppakorva on taas oma iloinen itsensä. Ripaska ei myöskään ollut tarttuvaa laatua, koska kämppikset säästyivät moiselta.

Lohikäärme Ranuan maisemissa.

Sisuliini toki ei ollut kotona ripuliepisodin aikaan vaan vietti aikaansa Ranualla opintomatkamaskottina emäntänsä kouluttaessa villieläimiä. Sisuliini viihtyi reissussa, tapojensa mukaan rakasti kovin mökkikämppiksiään ja oli kovin kiinnostunut eläinpuistosta kantautuvista aromeista tuulen puhaltaessa otollisesti.

Lisäksi ollaan lohikäärmeen kanssa kipaistu parit valmennukset Kuopiossa ja tehty hitusen läksyjä, joten viikonlopun kisakarkeloa odotamme vähintäänkin innolla. Uusi kisakausi alkakoon!

torstai 29. elokuuta 2019

SM-skabat

Täällä ollaan!


Nuuskun juhlaviikosta ollaan pikkuhiljaa palauduttu ja rautarouva juhlisti päiväänsä monin tavoin, mm. vuosittaisella senioritarkastuksella. Pikkuisen on oikean takajalan taakseojentumisessa vajausta, 20%, mutta muuten neito on hyvässä iskussa ikäisekseen. Kuuloa lukuunottamatta aistit ovat tallella ja mielenkiinto maailman asioita kohtaan kova.

Nuuskuli vesiterapiassa.


Viikonlopun agilityn SM-kisoissa edustettiin Joensuun Agilityurheilijoita aivan huikeassa kolmen koirakon pikkumaksijoukkueessa. Ei se määrä vaan laatu! Tehtiin kaikki tulokset jokaiselta radalta ja sijoitus oli hienosti 7./45.

Hyppyrata.

Agilityrata.

Rapsutin.

torstai 15. elokuuta 2019

16-vuotias Nuusku

Päivänsankarittaren on helppo hymyillä!

Grand Old Lady, Nuusku Suuri I, täyttää tänään kunnioitettavat 16 vuotta. Edelleen silmät loistavat ja into olla mukana K-A-I-K-E-S-S-A on ihailtavaa. Uimisen jälkeen irtoaa ilohepuli ja variksille sanotaan vuh! Mitään ei tarvitse tehdä yksin, aina saa Nuuskusta seuraa.

Toki vauhti on hidastunut ja askel lyhentynyt, mutta suhteutettuna ikävuosiin ja traumoihin, eteneminen on vielä mallikasta. Kukapa sitä liikkuisi liitäen noilla kilometreillä. Tärkeintä on, että elämänilo on tallella, seikkailut houkuttavat ja ruoka maistuu.

Toivottavasti saamme vielä useita yhteisiä päiviä, viikkoja ja kuukausia.

keskiviikko 14. elokuuta 2019

Jumppaavat marjastajat

Kun ei malta, niin ei malta!

Viime aikoina kaksitoista tassua on ulkoillut rauhallisilla metsälenkeillä, uiskennellut lämpöisessä lammessa ja jumppaillut parvekkeella. Rapsu rakastaa mustikoita, Sisu napsii niitä minkä seikkailuiltaan ehtii ja Nuusku haluaa alamaisiltaan marjatarjoilun suoraan kuonoon.

Tämä viikko on ollut Nuuskun juhlaviikko, joten perinteisiin kuvioihin on ympätty mukaan enemmän herkuttelua ja eilen trio nautiskelikin elämiensä ensimmäisen muikkuroveen. Kylläpä erityisesti Sisu osoitti aikamoista intohimoa muikkuihin, nyysi kavereiltaan minkä ehti. Yllättävää röyhkeyttä!


Luppakorvien seniorijumppa.


Sisun ala- ja ylämäkijumppa.

Sisun kanssa on aloitettu (taas!) juoksuharrastus ja käyty myös kertaalleen hallilla vahvistamassa pienillä treeneillä hypyille suoraan irtoamisia erilaisista kulmista otollisilla takaakiertohoukutuksilla ja voi miten hienosti lohikäärme tehtävistään suoriutui! Lisäksi ollaan vahvistettu puomin ajatusta ja suoraan menoa sekä kääntymisiä mattotreenillä metsälenkkien yhteydessä. Vielä ennen SM-skaboja on tarkoitus käydä huitaisemassa hyvällä fiiliksellä hieman tekniikkaa, kuuntelua ja luukutusta sisältävä sikermä, ja sen jälkeen latautua joukkuekisaan.

Erityisen tyytyväinen olen itseeni siitä, että hartaan ajatustyön tuloksena ymmärsin mikä ihme se suisti hypyn erottelut täydelliseen epätasapainoon. Nyt voin jopa tehdä asialle jotain!

torstai 8. elokuuta 2019

Sairastuvalta päivystykseen

Korva yli laidan.

Ohjaajan sairastuvalta siirryttiin heinäkuun lopetukseen Uplakeen, jossa oli tarkoitus kisata kolme päivää. Puolikuntoinen ohjaaja yritti helteessä parhaansa, mutta mukaan tarttui ainoastaan rusketus. Kaiken lisäksi kisareissu päättyi ennenaikojaan päivystykseen. Kelpisteri nappasi ampiaisen ilmasta ja sai piston suuhunsa. Kortisonia kuonoon ja päivystykseen tsekkaukseen, koska kaveri oli kovin kipeän oloinen eikä ajatus automatkasta Joensuuhun tuntunut mukavalta ilman varmuutta siitä, että lohikäärme ei tukehdu matkan aikana.

Olin kiltti potilas.

Sisu oli reipas pikkupotilas ja eläinlääkäri totesi matkustuksen turvalliseksi, joskin kyytabletteja piti vetäistä huiviin tuplasetti vielä matkalla. Ilokseni Sisuliini alkoi heiluttaa häntää jo Pieksämäellä. Syömisessä huomasi kuitenkin vielä pari päivää, että kova ruoka ei ollut mieluista, joten kovia kokeneelle lohikäärmeelle tarjoiltiin kaikkea hyvää pehmoista. Nyt Sisu on jo ihan kunnossa ja vapautuu dopingkarenssista ennen SM-kisoja, joten päästään edustamaan yhdistystä joukkuekisaan.


Nuusku keräkaalina.

Sisu katselee kaihoisasti järvelle.

Kukas se sieltä ovelta kurkistaa?

No Rapsu!

Ihanat kanervikot!

Geohauvat Telynvaaran kätköllä.

sunnuntai 21. heinäkuuta 2019

Kuukausi pähkinänkuoressa

Huikea seikkailuilla höystetty lomakuukausi muuttui sairastupamenoksi, joten kolmikolla on ollut ajoittain hitusen tylsää. Kesäkuussa kipaistiin ihana valmennus Kuopiossa. Eläkeläiskaksikko oli mukana fanittamassa ja kannustamassa lohikäärmettä kerrassaan huikeisiin suorituksiin. Saatiin mukaan sopivasti läksyjä mm. poispäinkääntö suljettuun keppikulmaan hyppyhäiriöllä oli kertakaikkisesti hakusessa.

Maskotit fanittamassa Sisun valmennuksessa.

Kuunvaihteen kisat Lieksassa menivät vallan kivasti. Luppakorvat ilahduttivat katsomoa tunkemalla kuonojaan jokaiseen taskuun ja lohikäärme ilahdutti ohjaajaansa timakalla menolla. Harmillisesti kahdelle radalle mahtui pienet ohjaajan lapsukset, mutta viimeiseltä poimittiin nollavoitto kotiin.

Sisu mahtui mukaan SmartDog-testiin Kuopioon, joten heinäkuun humu aloitettiin sieltä. Lupsukka kävi läpi koko KOGNITIO-testipaketin ja oli oikein motivoitunut, innokas ja älykäs. Testitulokset löytyvät tietokannasta niistä kiinnostuneille. Lyhyenä koontina sanottakoon, että Sisulla on erinomainen keskittymiskyky, itsehillintä ja eleiden lukukyky sekä keskimääräistä parempi muisti, nopea tilaan liittyvä ongelmanratkaisukyky ja sosiaalisen oppimisen taito. Tokihan jokainen koiranomistaja tietää oman koiransa olevan viisain, kaunein, paras ja kaikinpuolin superotus, joten suuria yllätyksiä testitulos ei mukanaan tuonut. Eniten olin huvittunut Sisun vahvasta luopumisesta testitilanteissa; kun testaaja näytti Sisulle, että nami menee tänne, niin Sisu käänsi pään toiseen suuntaan, koska luopuminen kannattaa aina. 

Tyytyväinen itseensä älykkyystestin jälkeen.

Testi oli todella mukava niin itselle kuin koirallekin ja suosittelen, jos on vain mahdollista moiseen osallistua. Harmittaa, kun en hoksannut vanhuksille ottaa omia paikkoja. Testi oli fyysisesti niin kevyt, että Nuusku ja Rapsukin olisivat sen pystyneet tekemään ja varmasti olleet mielellään mukana.

Kuopiosta jatkettiin otusten kanssa kohti Mikkeliä ja viikonlopun kisoja. Majoituttiin luottopaikassamme Mikkelin kasarmialueella, se on aivan ihana koirien kanssa ja toki muutenkin.

Poseeraus Mikkelin kasarmialueella.

Päikkärit majapaikassa.


Nähtävyyksiä tsekkaamassa.

Kaksipäiväisistä kisoista jäi käteen lähinnä hyvä fiilis radoilla. Taas baanoille mahtui mukaan jotain pientä räpellystä, tuli sieltä joku nollakin podiumpaikalla, mutta huomasi, että vesisade yhdistettynä alkavaan flunssaan ei ole hyvä yhdistelmä.

Mikkelistä jatkettiin Helsinkiin, josta oli tarkoitus hilppaista seuraavan viikonlopun Games-SM ja Avo-SM kisoihin, mutta toisin kävi. Nousi kuume & flunssa ja kisat vaihtuivat hortoiluun lähikalliolla. Jos jotain positiivista, niin Sisu pääsi esittelemään erinomaista luopumistaan rusakoilla, kaniineilla ja jäniksillä mitä kulmat kuhisivat. Jokaiseen ulkoiluun mahtui vähintään kaksi pitkäkorvaparia.

Helsingissä.

Kotona!

Kotiin siirryttyä sairastaminen on jatkunut (laskeutunut kurkusta keuhkoihin), joten ohjelmakin on ollut sen mukaista: uimista, mustikoiden syömistä ja Musti & Mirrin jäätelöbaarissa vierailua. Kaikkea sellaista missä ihminen voi pönöttää ja koirat tehdä omiaan. Tänään olisi pitänyt jahdata Jyväskylässä sitä kuuluisaa viimeistä nollaa, mutta kuolemantauti on tullut jäädäkseen. Sairastupaviikko numero kolme alkaa N-Y-T.

Terkkuja kanervikosta!