Etelän turnee

Viikon takaisista Mikkelin kisoista pokattiin Sisun kanssa palkintopallilta 30 kg koiranruokaa. Ruoka tosin on junioriruokaa, joten mistäs meille juniorikoira laitetaan? Kaikki viikonlopun radat menivät hyvällä sykkeellä, mitä nyt jollain radalla mukaan lähti kokonainen este ja muilta radoilta tuli keräiltyä pieniä turhia ohjausvirheitä, joista osasta olisin nostanut kättä tuomaria useammin. Viitosta tuli vaikka viisitoista olisi ollut oikeampi. Mutta pari kertaa palkinnoilla napotettiin ja omista tunaroinneista huolimatta fiilis oli hyvä.

Kisat olivat kaksipäiväiset, joten yötä vietettiin jossain hevonkuusessa, kun ravien vuoksi majoitusta ei saanut kovin läheltä Mikkeliä. Iltapuhteiksi käytiin reippailemassa Neitvuoren reitti ja olipas huipulta kivat maisemat ja matkalla makoisat marjat. Nousu ei ollut kuitenkaan turhan jyrkkää vaan seniorijaostokin jaksoi hyvin. Yö meni minulla vähän valvoessa, kun samaan paikkaan majoittuneet ravimiehet tykkäsivät saunoa aamukuuteen ja klapien pilkkominen (ja örveltäminen) kuului mökkiin.

Mikkelistä jatkettiin etelämmäs ja käytiin hurmaamassa tennistä pelaavat helsinkiläiset papparaiset, tai Sisu hurmasi ja Rapsu varasti Sisun pelureilta palkaksi saaman pallon. Hilluttiin ihanilla rantakallioilla, nuuhkittiin lehmänkakkaa ja hiippailtiin metsissä sekä pellonlaitaa. Aamupäivät trio veti lonkkaa kaksijalkaisten nautiskellessa Helsingin kahvila- ja ravintolatarjonnasta ja iltapäivät nautiskeltiin kauniista kesäpäivistä Herttoniemen ja Viikin metsissä. Maalaiskoirien maalaiselämää pääkaupungissa.

Kauneinta Helsingissä.

Kalliolla pötköttäjän näköalan täyttää Linssilude nro 1...

...tai Linssilude nro 2.

Muuan ilta piipahdettiin Sisun kanssa Espoossa Luukin ulkoilualueella moikkaamassa Korppu-siskoa. Mahtavat ulkoilumaastot, makoisia mustikoita ja kallioilta jylhät näkymät! Siskokset kipittelivät sulassa sovussa ja välillä väläyttivät jotain leikintynkää, mutta enemmän se oli sellaista kohteliasta hillumista. Sisusta huomasi, että se on tottunut liian hyville uimarannoille! Suolammen pohjattomaan pimeyteen molskauttaminen ei tuntunut uimahirmun jutulta, se on enemmän kirkasvetisten järvien eläin.

Sisu ja Korppu-sisko.

Tulomatkalla koukattiin taas Mikkelin kautta ja tällä kertaa uinuttiin viehkossa entisessä kasarmirakennuksessa. Voin suositella! Aamupäivän ratoksi käytiin Sisun kanssa kirmaamassa pari starttia. Eka rata oli aivan huikea! Profiili oli vauhdikas ja edellytti irtoamista, ja Sisuhan irtosi! Hurjaa menoa. Harmi vaan Lupsukka otti kepeillä häiriötä tuomarista ja tuli puolesta välistä ulos. Uusittiin. Uusittiin. Ja uusittiin vielä kerran ja sen jälkeen taas tukka putkella loppurata. Keppivirheistä huolimatta tosi hyvä fiilis jäi! Jälleen hämmästyin tuloslistan vitosta, kun oikeasti ne kepit aloitettiin neljä kertaa. Viisitoista olisi ollut oikeampi tulos, en tiedä nukkuiko tuomari vai sihteeri. Toka rata hylkääntyi kolmosesteen ohjausvirheeseen, mutta positiivisena seikkana keppien suorittaminen hyvällä meiningillä vaikka tuomari hillui taas vieressä.