lauantai 29. lokakuuta 2016

Edistys on parhautta

Aivan huikea valmennus taas takana! Huolella tehdyt läksyt siivittivät meidän menoa uusiin sfääreihin; oma ohjaus oli paljon rohkeampaa ja Sisu hoiti tonttinsa upeasti. Aivan järisyttävä ero meidän molempien menossa, jos vertaa ekan ja tokan valmennuksen videoita! En varmistellut vaan annoin Sisun tehdä virheet (lue: kiellot), jos oli tehdäkseen, mutta ei se juurikaan tehnyt vaikka treeni kuhisi potentiaalisia kohtia, kiitos systemaattisen suhtautumisen kieltoihin sekä rohkeamman ohjauksen tuoman oikea-aikaisemman rytmin. Kontakteilla vedätyksissä tuli muutama huono suoritus toisin kuin oman hallin treeneissä, mutta kaikki toistot olivat kuitenkin 1000000 x parempia kuin kaksi viikkoa sitten.

Samalla Kuopion reissulla piipahdettiin ystäväni luona kylässä ja mielenkiinnolla odotin Sisun reaktiota talouden kissalaumaan. Odotusten mukaisesti kissat lymysivät piilossa, mutta kiinnostuneena Sisu kisujen hajuja nuuskutteli ja olisi lähtenyt tarkempiinkin tutkimuksiin, jos olisi saanut luvan. Se osoitti positiivista kiinnostusta, ei sellaista kuten tollerikaksikko, jonka mielestä kuollut kissa on paras kissa. Sisu joutui kuitenkin tyytymään kissanruokien varastukseen ja luun nakerrukseen silmän alla.

Keskiviikko- ja perjantaiaamuina käytiin tekemässä läksyjä: hypylle irrotuksia, etälähetyksiä takaakiertoon, kontakteilla vedätyksiä ja ulkokautta putkeen lähetyksiä. Yksittäisinä esteinä tai osana pientä rataa, riippuen vähän mitä vahvistettiin. Erinomaiset läksykerrat ja on tuon otuksen kanssa vaan mukava treenata :) Humpsuteltiin myös pienellä tokotreenillä. Tokokurssi alkaa ensi viikolla, niin piti vähän verestellä. Semmoisia iloisia "lennän täysillä ja teen ilmassa pari loikkaa"-perusasentoja vahvistettiin :D

Seniorikaksikko voi hyvin. Koko kolmikko innostui kovin ensilumesta ja seniorikaksikko pettyi lumen vaihduttua vesikeliin. Toivottavasti pian tulee pakkaset!

Sisun uusi avaruusasu! 
Ensimmäinen takki, joka oikeasti istuu kuikelolle.

torstai 20. lokakuuta 2016

Koikkeri- ja tollerikavereita

Sunnuntaina tavattiin pitkästä aikaa entiset noljakkalaiset, nykyiset tamperelaistuneet koikkerit. Kuvat Kaisa Jalava.







Tänään nautiskeltiin Nessan seurasta Jaamankankaalla lenkkeillen. Lisäksi piti mennä läksyjen tekoon hallille, mutta eipäs mentykään vaan ollaan vietetty laiskimusten päivää. Jospa huomenna.

tiistai 18. lokakuuta 2016

Valmennus nro 1, läksyt ja treenit

Viime viikon maanantaina matkattiin Kuopioon ensimmäiseen henkilökohtaiseen valmennukseen. Mukavasti kutkutteli mahanpohjasta menomatkalla ja tyytyväisenä sai kotiin ajella. Sisu lähti vastaamaan aivan käsittämättömällä vahvuudella harjoitteisiin. Odotukset ylittyivät ja tiedossa ei voi olla kuin huikea matka miun & Sisun yhteistyön ja lohikäärmeaksan ytimeen. Jos kolme oleellisinta sanaa poimisin, niin ne olisivat mielentila, itsenäisyys ja kriteeri. Näin niin kuin pähkinänkuoressa :) Seniorijaosto oli reissussa mukana. Kolmikko nuuski lämppä- ja jäähkälenkeillä kurkimäkeläiset metsät ja heinätupsukat innoissaan.

Viime viikolla tehtiin läksyjä pariin otteeseen. Keskiviikkoaamuna otettiin mielentila haltuun ja siirryttiin kontaktien vedätykseen yksittäisinä tai yhden esteen kautta. Käsittämätöntä miten hyvää settiä tehtiin. Sisu kesti aivan jäätävät vedätykset toistuvasti, kriteereissä ei ollut mitään epäselvää ja sain merkattua kaikki toistot. Kontaktien vedätyksen lisäksi humpattiin yhdellä hypyllä hypyn ja takaakierron erottelutreeniä ja ihan voin sanoa, että tavoitteeseen on matkaa. Haasteina mm. omien ohjausapujen poisjättäminen (ihme nykimistä koko ajan), lähetysmatkan pidentäminen ja oleellisimpana oikean mielentilan odottaminen.

Tauon jälkeen lähdettiin tekemään alla olevaa viikkorataa tavoitteena onnistuminen 7-10 esteen pätkällä. Ekalla pätkällä (1-10) rynnimisen seurauksena kielto hypylle (5). Uudella yrityksellä virheettä tavoitteeseen, ja mikä parasta, Sisu ei louskuttanut vaikka palattiin palkatta alkuun vaan keskittyi tulevaan suoritukseen tiukemmin. Alkaa mielentilatreeni ja "jos takerrut miun paskaan ohjaukseen kiellon arvoisesti, niin aloitetaan aina alusta"-systeemi toimia :D Seuraava pätkä (11-18)  meni ilman kieltoja. Erityisen tyytyväinen olin kykyyni olla varmistelematta ja vedättää rohkeasti hypyn (13) taaksen. Sisu pystyy niihin ja osaa ne, sen kun vain annan sille mahdollisuuden tehdä ne.

Viikkorata ©KatriPirinen

Perjantaina oli taas läksypäivä. Tehtiin ensin hypylle erotteluja ja nyt alkoi olla jo ideaa sekä matkan lisäyskin onnistui. Kontaktien vedätykseen lisäsin esteitä eteen: hurja vauhti alle, vedätys sivuttaisetäisyydellä ja toimi toistuvasti. Ei niin minkäänlaista aikomustakaan livetä liikkeeseen. Olen hämmästynyt ja mielenkiinnolla odotan, että miten toimii ensi valmennuksessa vieraassa hallissa.

Sunnuntaina treenattiin alla olevaa viikkorataa, johon olin haalinut paljon Sisulle sopivia haasteita.  Ekalla pätkällä (1-8) leijeröin matkalla kutoshypylle ja hups, hypylle (6) tuli kielto, kun katse jäi mihin sattuu. Silmät kuosiin ja kiellotonta menoa tavoitteeseen. Sitten sama pätkä kilpajuosten ilman leijeröintiä, jolloin hypylle (6) lähetykseen tuli ihan eri haaste. Mukava haaste, semmoinen kisaradoilta tuttu haaste, kun koira painaa suoralla ohi ja se pitäisi saada edessä häämöttävälle sivuttaiselle hypylle ja vielä kiertämään siiveke oikeaan suuntaan... Toimi! Kiitos sanallisen käskyn vahvistuksen, kelpie tiesi mitä siltä odotetaan, kun ohjaus oli jossain siellä selän takana. Kepit se osaa tuommoisista paikoista leikiten.

Täytin viikkoradan miun ja Sisun haasteilla :P 

Toisella pätkällä (10-20) kielto tulla tupsahti hypylle (17), koska rytmitin välin ihan typerästi. Paremmin sijoitetulla ohjauksella irtoaminen (17) oli helppoa. Keinulla (20) sain vedättää ihan rauhassa. Kolmannella pätkällä (21-27) kuvittelin putkelle (27) lähetyksen ulkokautta olevan haasteellinen, mutta ei se ollut. Se oli kiellotonta settiä kaikkinensa.

Loppuun vielä tiistaiaamun läksyt! Ensin erottelutreeniä, jossa edettiin ihan huikeisiin sfääreihin. Ohjaaja ei nykinyt yhtään ja Sisu irtosi niin takaakiertoihin kuin hyppyihinkin kolmen metrin päästä. Sen jälkeen tehtiin viikkoradasta loppupätkä (28-35), loppuun vielä erottelutreeniä ja jäipä iloinen mieli!

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Läksyt ja lisätehtävät

Lokakuun auringot.

Ollaan käyty Sisun kanssa muutamaan otteeseen läksyjen teossa teemoilla 1) paskan ohjauksen sieto ja 2) ohjauksen parantaminen. Edistystä tapahtuu! Estefokus on silminnähden kohentunut. Jäin eilen koulutuksen pidon jälkeen treenaamaan ja suorastaan hämmästyin miten saatiin tehtyä upeita ehjiä kokonaisuuksia, kun vain keskityin! Kuinka y-l-l-ä-t-t-ä-v-ä-ä, että tekeminen parantuu, jos tekemiseen keskittyy!

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Tuulia Liuhdon koulutusviikonloppu

Ihan super! Jos olen kuvitellut, että Sisu ei lukitse esteitä, niin olen ollut väärässä. Olen vaan ollut ohjaamatta sitä esteille, joita se voisi lukita. CCC siirtyi teoriasta kädestä pitäen käytäntöön ja avasi kivasti näkemystä siitä miltä meno tuntuu, kun hoitaa ohjauksen huolella. Hyvältä, koska hauveli tietää tasan mihin mennä.

Toki siinä käytäntöön siirtymisessä on vielä työtä, mutta nytpähän tiedän mihin treenissä kiinnittää erityistä huomiota: kontakti ja ohjaus k-o-i-r-a-l-l-e. Että ei niinkun silleen, että unohdetaan se koira, rynnitään menemään ja ohjauksetkin tulee enempi itselle... Huomasin, että muutaman esteen pätkällä sain sovellettua oppia käytäntöön, mutta viimeistään kahdeksannella esteellä hurmos iski ja koira unohtui. Vaatii vielä myös Sisulle vahvistusta, että lukitus ei purkaudu, mutta nyt on hurja motivaatio tehdä sitä treeniä, kun sai huomata miten hienoa lopputulosta sieltä on tulossa.

Tosi paljon tykkäsin lauantain ja sunnuntain treeneistä. Pureuduttiin keskeisiin tämän hetken  kehityksen kohteisiin: esteille irtoamiseen ja takaaohjaukseen. Lisäksi oli valaisevaa erityisesti lauantain kinkkisellä radalla huomata todelliset ennakoinnin paikat; en olisi ilman kouluttajaa osannut saati rohjennut ennakoida ohjauksia niin ajoissa mitä oli tarpeen, olisin pikemminkin lähtenyt ratkaisemaan muuatta esteen ohi kaarratusta pahentavaan suuntaan... Hienoa oli puolestaan huomata, että aiempi inhokkini, nykyinen rakkauteni japanilainen, toimii Sisun kanssa paikassa kuin paikassa; mihin voi tehdä pakkovalssin, voi tehdä Sisun kanssa japsin. Tiukistakin tiukimpaan paikkaan, viistoistakin viistoimpaan takaakiertoon. Miun polvet kiittää! Loppuun hieman videota sunnuntailta, ei ole editoitu nolostuttavia kuvioita ja höpinöitä pois vaan siellä ovat muistissa. Ja juu, paikoin pahalta näyttää, mutta hei, voisi näyttää pahemmaltakin!