sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Yleisön pyynnöstä: päivitys!

Hurrrjjaaa! ©KaisaJalava.

Pääsiäiskisat tuli ja meni. Lähtöviivalla napotti vielä ärhäkkä peli, joka lähti muristen baanalle, keräsi kommentit "jäätävät kepit", mutta sitten valeraskaushuuhaa iski kesken radan. Saatiin jotain pientä koottua kasaan vielä ennen maalia, mutta aikasta hirveää oli. Ajattelin kuitenkin, että koetan vielä yhden radan, annetaan mahdollisuus normalisoitumiseen. Noh, lähtöviivalla oli taas hurja eläin, mutta viidennellä esteellä iski äitiys. Humpattiin siinä sitten kuin ekaa kertaa esteillä olevat moottorittomat peräkammarin tytöt ja onneksi viimeiset seitsemän estettä jopa ihan kelpo menolla. Maalissa leikki sujui räkä roiskuen, joten otus parani sitten edellisen radan, mutta ei minulla ollut suurempaa mielenkiintoa lähteä viimeiselle radalle, koska ei hormonihuurut mihinkään siihen menessä olisi kadonneet, joten lähdettiin suosiolla kotiin, kun saatiin kuitenkin lopetettua toka rata hyvään fiilikseen.

Mietin kisoihin ilmoittautuessani, että mitenköhän onnistuu, kun syksyllä valeraskaus muutti kisakoiran mielen, mutta ajattelin testata, kun treeneissä se vetää kiukkuisesti. Noh, enää ei tartte testata :) Vielä kun tietäisi milloin valeraskaus on ohi, koska se ei tosiaan treeneissä näy. Tosin tällä kertaa olen huomannut, että valeraskaus nostaa jonkin verran nipotusta pintaan arjessa, mutta pääosin pikkukelpi on ihan tavis.

Kolmen koikkerin, kahden tollerin ja yhden kelpien retkue. ©KaisaJalava.

Kisaviikonlopun parhautta oli ehdottomasti Tampereelta saapuneiden koikkereiden tapaaminen. Rapsu näki Ellan pitkästä aikaa :) No näki Nuusku ja Sisukin, ja myös Iitan, mutta kyllä Rapsun ja Ellan kohtaaminen oli jotenkin niin söpöä. Tyypit jolkottivat kimppalenkeillä kovin mielissään. Käytiin myös sunnuntaina porukalla hallilla ja saatiin hyviä vinkkejä oikeaan putken päähän päätymiseen. Vinkit toimi kuin häkä, ja toimi myöhemminkin, kun kävin itsekseni vielä testaamassa, että ihan oikeestiko tämä nyt näin helposti lähti kulkemaan. Kyllä lähti. Ai miten? No ne helkutin kädet pois ja oma liikkeen suunta paremmaksi. Niin ja sylkkäreitäkin voi käyttää, kun  ne toimii. Pääsin leikkimään myös Iitan kanssa hallissa ja tekemään vähän aksaa. Ihan erilaista, mutta kivaa. Tosin minun on vaikea ottaa sitä otusta vakavasti, kun se on niin söpö. Oikeasti, ootteko te nähnyt koiraa, jolla on japanilaisen piirroshahmon olemus ja ripsen pidennykset?

Ella ja Rapsu. ©KaisaJalava.

Rapsu ja Ella. ©KaisaJalava.


Rapsu miettii tärkeintä: ruokaa. ©KaisaJalava. 



Nuuskutin söpönä. ©KaisaJalava.

Lomalla vietettiin hurjasti aikaa hankiaisilla ja käytiin pitkästä aikaa nauttimassa retkestä Kalliojärvelle. Hauskuutta oli myös pitkästä aikaa suunnata reippailu Selkielle, jossa löytyi useammat hirvenjäljet haisteltavaksi. Hännät vipattivat tohkeissaan.

Aksan pienet tekniikkaatreenit on tuonut varmuutta yhteiseen menoon ja tänään oltiin kisamaisissa treeneissä, joissa oli oikein lystiä. Tosin tuli yksi treenin aihe lisää, pikkukoira on lisännyt repertuaariinsa riman ali juoksemisen tilanteissa, joissa riman ali on vaan niin paljon nopeampi mennä kuin yli.

3 kommenttia:

Satu kirjoitti...

Yleisön jäsen kiittää!

Tintti kirjoitti...

Tuo ylin kuva! :D Just sellanen kisasisu!

Heidi kirjoitti...

No niin on, parasta kisasisua :D

Ens kuussa voisi taas baanoille uskaltautua, eihöhän silloin ole tiineys jo takana. Alkaa jo kaivata kisaräkää :D