Ärsyttävät kalsarit

Synttärisankaritar Rapsun juhlia vietettiin tiistaina hillitysti perhepiirissä. Juhlapäivälle sattunut liikuntailtapäivä takasi sen, että pieni punainen juhlija nautiskeli kämppistensä kanssa pitkän ja rauhallisen metsäretken kirkkaassa päivänvalossa. Juhlan kunniaksi myös pupupöpeliköissä sai luuhata olan takaa ja nautiskella välipalaksi korvia.

Tiistaina Lupun viikkotreeneissä liideltiin alla olevan tyyppistä Kuopiossa ollutta kolmosten rataa. Estevälit olivat lyhemmät ja rata ahtaampi, esimerkiksi pituuden (11) ja hypyn (17) välistä ei ohjaaja mahtunut juoksemaan vaan siinä piti leijeröidä. Hankaluutta tuottikin julmettu juoksusuora (9-12), jossa minun olisi pitänyt saada siivet ehtiäkseni oikeaan paikkaan oikeaan aikaan eli ohjaamaan pituudelle (11) ja sen jälkeiseen takaakiertoon (12) ilman, että Sisu paukaisi leijeröimäni hypyn (17) yli. Vaikka kuinka koetin flunssaisia keuhkojani rääkätä, en vain yksinkertaisesti pystynyt tarvittavaan vauhtiin sijoittuakseni oikein eikä siihen kohtaan oikeastaan löytynyt minkäänlaista ohjausvaihtoehtoa kilpajuoksun tilalle, jonka olisin voinut onnistuneesti toteuttaa. Sen sijaan kuulemma kisaajille harmaita hiuksia aiheuttanut kohta (10-16) sujui kelpiltä kuin vanhalta tekijältä ja ilokseni päin seinää hyppelykin oli kelpistä helppoa. Onnistuin jopa ajoittamaan takaaleikkauksen (13)! Kaikkea sitä.

Tiistain treenin inspiraatio.

Pikkukoira aloitti loppuviikosta juoksun. Mitään siitä ei vuoda, mutta aromi on melkoinen ja pyrstön turvotus mehevä. Juoksuinen lohikäärme pääsi Ninkan rekkujen kanssa liitämään lauantain ratoksi teemalla kepit ja kontaktit, ja lopputulemana oli semmoinen mukava viiden tunnin treenireissu 10 min ajomatkan päässä olevalle hallille… No hyvin saa aikaa menemään, kun reissuun sisältyy rattoisat lämmittely- ja jäähdyttelylenkit, 5 koiraa treenaamassa ja nälkäisten ohjaajien ruokkiminen pitsalla. Ensimmäisessä setissään juoksuinen olio oli kovin häiriöherkkä oudoille "omalla kentällä" ramppaaville tyypeille sekä naapurikentän tapahtumille minkä laitan hormonihuurujen piikkiin, mutta onneksi toisessa setissä hormonit olivat hallinnassa ja elukkakin suhteellisen oma itsensä.

Lauantain liitorata.

Vaaleiden palleroiden lähtö (1-3) oli haastava, kun ei meinannut oikein millään ohjauksella siitä tulla sujuvaa ja aika hyvällä prosentilla Lupsu veti tyynesti ohjauksista läpi. Saatiin siihen kuitenkin jotain räpellystä ja vähiten epäonnistui semmoinen ohjaajan paikallaan oleva napotus valmiina kolmoshypyllä. Mukavasti sain leijeröidä putket Lurpan paahtaessa puomille. Pähee elukka! Pujottelu oli omaan silmään jotenkin vajaatehoinen, ei täyttä tultasyöksevää Sisua, joten kepit saa olla telakalla juoksujen ajan. Pujotellessa selkeästi haittasi päälle sujautetut kalsarit, joten palataan kepeille seuraavissa alastomissa treeneissä.

Tummien palleroiden pätkä meni ihan superhienosti: tiukat kontaktit ja hyvin sujui kaikenlaiset puolenvaihdot. Millään kontakteilla ei kalsarit haitanneet, joten niitä voipi mukavasti käydä vahvistamassa juoksujen aikanakin.