Nuusku ja Zorro olivat veteen molskahtelevista kepeistä erityisen täpinöissään ja nähtiinpä sekin ihme, että Zorro vei aarteen Nuuskun kirsun edestä. Nuusku taisi vetäistä parit palkokasvit nenuunsa ja lisäsikin seuraaviin noutoihinsa uimatehoa ja asennetta siinä määrin, että Zorro ei enää edes yrittänyt kisata vaan odotti mieluummin omaa kepukkaa. Tosin Nuusku Vettenvaltiatar rohmusi lopulta myös Zorron kepit itselleen, uiskenteli useampi kepukka mukanaan tai kävi kiskomassa Zorron löydökset suoraan sen suusta. Röyhkimys.
Rapsusta suolampien reunat ovat epäilyttäviä ja meni melkoisen kauan, että Rapsu sinne uskaltautui. En tiedä minkä Välilammin hirviön Rapsu siellä kuvitteli asuvan. Rapsun polskutteluun lähtö vaati varsin näyttävän karahkan noudettavaksi, sitä ei pikku Rapsutinkaan voinut vastustaa. Ja myös sen, että Nuusku Rantojen-Kuningatar oli lähetetty noutoon horisonttiin asti, jolloin Rapsu tiesi, että hankalalta reunalta veteen uskaltautuminen myös tuottaa hedelmää eikä joudu vain katselemaan, että tuo se anasti minun kepin. Mieluiten Rapsu kuitenkin mutusteli heiniä ja piehtaroi pöpelikössä.
Riitalla oli kamera mukana, joten alla muutamia Riitan kuvauksia lenkiltä.
Nuuskun ja Zorron uimakisa kohti keppiä.
Ja voittaja on Zorro.
Rapsu Rantakyylä koettaa anastaa maihinnousevan Nuuskun aarteen.
Rapsusta heinät on nam nam.
Nuusku, Rapsu ja Zorro.
2 kommenttia:
Uintireissun jäljiltä Zorro oli ihan naatti illalla ja vielä seuraavanakin aamuna. Mukavaa oli :)
Kyllä on koirilla ollut hauskaa kuvista ja tarinasta päätellen. Topi heitti vasta eilen talviturkin, viimeisenä meidän koirista.
Lähetä kommentti