lauantai 26. elokuuta 2017

Puolalaiset aksakuviot

Sisu osallistui perjantaina Olga Kwiecieńin koulutukseen. Lupsukka oli hyvässä vireessä, mutta itse olin hieman tahmea ja sainkin palautetta töksähtävästä rytmityksestä. Pehmeämmän liikkeen tavoittelun lisäksi läksylistalle tuli totaalisesti kateissa ollut putkijarru ja lisätyökaluksi pakkiin vastakkainen käsi sivuttaishypylle lähetettäessä. Vastakkainen käpälä toimi Sisulla erinomaisesti ja räjäytti pois kaiken epäröinnin siitä mennäänkö edestä vai takaa vai ollenkaan.

Tänään lohikäärme kävi palauttavalla parin tunnin maastoretkellä Veken seurassa. Hieman pitkospuilla kävellessä tyttökelpie koki tilan ahtaaksi ja huomatti omasta mielestään liian lähellä pyllyään majailevalle kuonolle kauniilla hymyllä, että T-I-L-A-A! Tilaahan tuli, kun Veke putosi järkytyksestä vesistöön... Kaksikko tulee oikeasti hyvin juttuun ja löi iloisesti leikkiä Höytiäisen hiekkarannalla.

Sateiset kelit ovat nostaneet Nuuskun ja Rapsun uneliaisuuden tasoa. Ne valitsevat mieluummin päikkärit kuin sadekelin lenkin. Se heille suotakoon. Jokusen kerran ollaan kuitenkin metsään asti päädytty ja saatu kauniit siniset mustikkahuulet.

Alla muutama kuva viikon takaisista Kuopion kisoista ja tasapuolisuuden vuoksi pari kuvaa luppakorvista.

©JuhaSaastamoinen

©JuhaSaastamoinen

Rapsu Harmaahapsu pesäkolossaan.

Kohutut Leijonat - Nuusku ja Aslan.

keskiviikko 23. elokuuta 2017

Nyt kulkee!

Eilisissä viikkotreeneissä humppastiin alla oleva vauhdikas treeni. Yllättäen se oli paljon helpompi kuin kuvan tahi rataantutustumisen perusteella odotin.


Sisun kanssa tehtiin esteelle 35 saakka ja ainoa kohta mitä piti hinkata oli hyppy 11, siinä olin kertakaikkisen huono. Ei löytynyt miun käteen sovivaa työkalua, päällejuoksu oli huono eikä valssi tai persjättökään loistanut hienoudella. Saatiin se kohta kyllä sujumaan, mutta ei siinä itseensä tyytyväisyyttä silti päässyt puhkumaan.

Muuten ohjauksina pakkovalssi (2), persjättö (3-4, 14-15, 16-17, 18-19, 19-20, 32-33) ja niistosylivekkihybridi (21, 24). Pääasiassa vaan juoksin ja tarvittaessa vedin linjaan. Yksinkertaisen tehokasta!

maanantai 21. elokuuta 2017

Omiaan haahuileva ohjaaja

Viime ajat kolmikko on vaihteeksi köllötellyt, uinut, käynyt lihashuollossa ja syönyt mustikoita. Lisäksi Rapsutin keskittyi teltan huoltoreissulla retiisien syömiseen siinä määrin, että kun se kolmatta (tai neljättä tai viidettä tai ties kuinka monetta...) kertaa roudattiin pois kasvimaalta, päätyi se vankilaan.

Testipystytyksessä syyskuun kämppä ja poseeraamassa kämpän asukki.

Lohikäärmeen kanssa käytiin eilen kisareissulla ja olipahan pitkästä aikaa köpöreissu! Radat olivat kivat ja tunnelma hyvä, mutta oma suoriutuminen aikamoista limboamista. Hankala on hörökorvan kompata, kun kartturi on umpisurkea. Kahdella kolmesta ei oltu samalla radalla, ei edes samoissa kisoissa. Samassa kaupungissa? Ei. Saldona hyvä vitonen ja kaksi huonoa hyllyä.

Voisin laittaa tähän listan koottuja selityksiä, mutta mitäpä ne auttavat. Seuraavaa kisareissua ajatellen Hyvän kisapäivän TOP 5 -listalle alleviivaten nousevat: maukkaat kisaeväät, kisapaikkarutiineissa pysyminen, rataantutustumiseen ajoissa meneminen, ratasuunnitelmassa pysyminen ja koiran ohjaaminen.

tiistai 15. elokuuta 2017

14-vuotias


Nuusku Suuri I täyttää tänään kunnioitettavat 14 vuotta. Juhlapäivän aamun hänen korkeutensa avasi nuuskuttelemalla 12 tuntisen verijäljen ja nauttimalla aamiaisensa jäljen päätteeksi. Perinteistä poiketen Unskis Punskis Punkeroinen juhlii tänä vuonna kotikulmilla, mutta juhlapäivän ohjelma koostuu kuitenkin perinteistä eli päikkäreistä, herkuttelusta ja uimisesta.

maanantai 14. elokuuta 2017

Miss Kelpie

Pienen pieni lohikäärme ylitti eilen odotukset ja kahmaisi näytelmäkehästä mukaansa tuloksen EH (erittäin hyvä). Tavoitteena oli se kuuluisa H (hyvä), joten astetta parempi tulos on todellinen juhlan paikka!

©RoosaTykkyläinen
  
©RoosaTykkyläinen

Arvostelu oli ihan Sisun oloinen; pieni ja iloisesti pomppiva pitkulakuonoinen kuikelo. Tuomarilla oli hieno pelisilmä. Sen sijaan, että arvostelussa lukisi "pomppi apinana" siinä todetaan, että iloinen koira rakastaa omistajaansa. Asiat voi sanoa niin, että jää hyvä mieli, mutta tulee kyllä silti rivien välistä selväksi mitä kannattaisi treenata, jos toiste kehään lähtisi. Meidän näyttelyura oli kuitenkin tässä, (valion arvoon) tarvittava tulos on saatu, joten pyhitetään viikonloput harrastuksille, joissa ollaan molempien tai edes toisen mukavuusalueella.

Alla arvostelu:

torstai 10. elokuuta 2017

Etelän kisat

Myö ollaan isolla kirkolla!

Viime viikolla suhautettiin etelänlomalle Helsinkiin. Humpsuteltiin siellä viikon verran ja siihen viikkoon sisällytettiin mukaan yksi kisareissu Riihimäelle. Hirmuisen hauska oli tavata pitkästä aikaa Sisun Kasku-sisko, joka oli mukana samoissa kisoissa :)

Kasku-siskon hellyyttä.

Kisoissa oli unkarilainen tuomari mikä tarkoitti mielenkiintoisia ja hauskoja rataprofiileja. Silakka oli huimassa iskussa. Juostiin kolme rataa, tuloksena 5 (puomin ylösmeno), 0 ja 5 (rima) sekä kaksi palkintopallisijaa. Tosi tyytyväinen olin kaikkiin ratoihin. Puomin ylösmeno nyt on pitkälaukkaisella koiralla tuuripeliä (jos minulta kysytään...), mutta saatiinpa siihenkin hyvät kikat valmentajalta, joten pieniä läksyjä tiedossa! Riman pudotus oli seurausta minun pienestä myöhästymisestä, Sisu ehti kääntyä jo minua kohti ja vaikka se korjasikin oikealle esteelle, niin lähestymiskulma oli sellainen, että rima nyt vaan tuli alas. Mutta tuo nolla! Hui kun se oli hieno ja aika hivelevää oli sijoittua Kurkisen koirien väliin.

Aikamoiseen väliin kiilattiin!

Kovaa mentiin!

Kotiinpaluu aloitettiin valmennuksella. Oli antoisaa kuten aina ja reppuun pakattiin myös sopivasti läksyjä. Läksyjä saatiin mukaan myös eilisestä näyttelytreenistä (kyllä, luit oikein!). Huomenna olisi vielä toiset missitreenit ja sunnuntaina tosi koitos. Nyt jo hävettää, kun juostessa edetään enemmän ylös- kuin eteenpäin :D

tiistai 1. elokuuta 2017

Kisaraportin kohokohtana SERT-H

Varkauden kisat käytiin hurjassa helteessä. Sisua aurinko ei hyydyttänyt ja poltteeseen oli toki varauduttu useamman päivän kestoisella runsaalla nesteytyksellä. Lisäksi Sisu kävi uimassa aamulla kisapaikalle saavuttuamme, polskutteli starttien välissä ja kroolasi kisapäivän päätteeksi.

Ensimmäisellä radalla tuli alas pari rimaa (eka ja toinen puolenvälin paikkeilla) ja koska se oli epätyypillistä, jäin virheisiin kiinni, mietin niitä, aloin miettimään mahdollista tulevaa rimaongelmaa, sen koulutussuunnitelmaa ja kaikkea muuta asiaankuulumatonta ja sittenpä hetken päästä havahduin siihen, että olen sijoittunut kaikkea muuta kuin hyvin enkä oikeastaan muista enää edes koko rataa... Ihan ei mennyt kokonaisuus nappiin kummallakaan, mutta onneksi ratoja oli vielä jäljellä :D

Toiselle radalla piti hieman piiskata itseen parempaa asennetta; jos virhe tupsahtaa eteen, niin kiipeä yli äläkä vello siinä! Aivan mahdottoman hyvällä sykkeellä mentiin! Luulin, että tultiin nollalla maaliin, mutta Sisu olikin tipahtanut puomin alastulolta sivuun ja siitä vitonen. Nollat olivat tällä radalla tiukassa, kuten kaikilla muillakin radoilla, joten päädyttiin pokkaamaan vitosella kolmospalkinto.

Kolmas rata natsasi! Ihan huippuveto hypäriltä, ohjasin jopa rennosti viidenneksi viimeiselle esteelle asti ja sen jälkeen piti vähän taistella. Taistelu kannatti, nollalla maaliin, toinen sija ja ensimmäinen hyppyserti Sisulle!

Kolmannen radan tuloslistaa kelpaa katsella :)

Viimeinen rata vedettiin myös napakalla otteella, mutta harmillisesti rytmitin kolmoshypylle huonosti ja ajoin Sisun ohi esteen, joten vitosella maaliin. Kokonaisuutena erinomainen kisapäivä: jokaisella radalla yhteistyö pelitti, kaikilla radoilla oli toimiva suunnitelma ja mikä parasta, koko päivä oli täynnä riemukasta fiilistä! Pikkukelpi on parasta kisaseuraa, suosittelen!

Kotona ansaituilla unilla.