sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Jiihaa mikä valjakko

Pitää heti hehkuttaa Nuuskun ja Rapsun hienoa kehitystä vetojuoksijoina. Tämän päivän juoksulenkillä Nuusku pyyhälsi suurimman osan ajasta innokkaana keulassa, välillä sivulla eikä kertaakaan minun takana :) Rapsu ravasi tyytyväisenä edessä 4/5 matkasta, mutta sen jälkeen alkoi tahti hieman hiipua. Taas uimarantaan johtava viimeinen suora oli sellaista laukkaa, että päätä huimaa pysyä moisen valjakon kyydissä. Lenkkiseurana oli jälleen Aku, jonka avustuksella tytöt ovat päässeet kiinni vetämisen saloihin ja välillä intoutuneet hurjiin kilpajuoksuihin. Olipa kiva huomata, että Nuuskukin syttyi tähän lajiin :)

lauantai 28. maaliskuuta 2009

Edustustehtävissä

Nuusku ja Rapsu edustivat rotuaan Pohjois-Karjalan noutajakoirayhdistyksen järjestämässä noutajapäivässä Faunattaressa. Molemmat käyttäytyivät rauhallisesti ja päivän seikkailusta kiinnostuneesti. Nuuskun ja Rapsun mielestä ihmiset olivat kivoja rapsuttelijoita ja muut noutajarotujen edustajat mielenkiintoisia kavereita. Tosin huomattuaan, että eipä täällä paljoa tapahdu, päättivät molemmat oikaista lattialle ja ottaa tirsat.

Hassua oli huomata, että lähes tulkoon kaikki pitivät Nuuskua ja Rapsua pentuina, koska ne ovat niin pieniä. Useat olivat myös yllättyneitä miten rauhallisia tollerit ovat, koska monet olivat nähneet ylivilkkaita säheltäjiä. Koetin sitten tuoda esille, että ei ne välttämättä noin rauhallisia olisi, jos niiden elämään ei sisältyisi mitään tekemistä ja harrastuksia. Yleensä Nuuskun ja Rapsun harrastuslitania luetteleminen sai monet havahtumaan, että vaikka tolleri on puolet kultsua pienempi, ei se kuitenkaan ole yhtään vähemmän vaativa. Mutta onhan se totta, että ovathan nuo helppoja kavereita, kun asiat ovat kohdallaan :)

Faunattaren herkku- ja leluhyllyt osoittautuivat mielenkiintoisiksi, ja sisukkaalla kanaherkkupussin hyllystä hamuamisella Rapsu järjesti itselleen iltapalaa, sillä eihän sitä voinut ilman himoitsemiaan herkkuja jättää, joten ostettiin oma pussi mukaan :) Ja toki hienosti tehdystä edustustyöstä on palkka saatava. Mutta tällä kertaa hirven luut, heppalelu, pallo, kumikana, narupallo, solmuköysi ja naudan luut jäivät kauppaan, vaikka luppakorvat koettivatkin vakuuttaa, että ilman niitä ei voi elää.

Kolmen tunnin edustushomma ei päivän ohjelmaksi riittänyt vaan sen jälkeen Nuusku ja Rapsu viettivät pari tuntia akateemisessa ympäristössä. Tosin vähitellen uni alkoi vallata mielen ja kaverit kuukahtivat työhuoneen lattialle. Koska molemmat viihtyivät työpaikallani hyvin, pitänee ottaa ne toistekin mukaan. Mukavampi työskennellä, kun välillä saa rapsutella murmeleitaan :)

keskiviikko 25. maaliskuuta 2009

Susu Suloinen

Nuusku Nirppanokka, Rapsu Rasavilli ja Susu Suloinen treffasivat illansuussa lammashaassa. Syötävänsuloinen pienen pieni australianpaimenkoira :) Nuusku ei Susu Superpalloa juurikaan noteeerannut, vaan nuuhkaisi läpi ja totesi, että ei kovin kiinnostava... Rapsu nöyrtyi hieman kisailemaan Susun kanssa, mutta mieluummin Rapsu puuhaili omiaan (lue: kärkkyi Sadun lihapullataskulla).

Susu on melko luonteikas otus ja Rapsu koki tarpeelliseksi muistuttaa Susulle kumpi heistä on isompi koira. Tosin Susu ei Rapsun muistutuksista hätkähtänyt vaan puski päälle uudella innolla. Nuuskun ei tarvinnut Susulle sanoa mitään vaan Susu jätti Nuuskun suosiolla rauhaan, ihailtava auktoriteetti eräällä. Alla muutama liiallisen hämäryyden ja Susu Salamannopean paikallapysymättömyyden heikentämä kuva:







Alkuviikosta Nuusku ja Rapsu pääsivät pitkästä aikaa vetojuoksulenkille. Mukaan saimme Akun ja Aku näytti mallia kuinka homma hoidetaan. Rapsu veti innoissaan Akun perässä, mutta vetäminen hyytyi yrittäessämme mennä Akun edelle. Nuusku tykkäsi juosta omalla paikallaan eli minun vasemman polven vieressä eikä Nuusku löytänyt lajin mielekkyyttä kuin vasta uimarannan siintäessä horisontissa. Silloin Nuusku kiihdytti keulaan ja laittoi minut tosiaan juoksemaan! Valitettavasti järvi on edelleen jäässä eikä tytöt päässeet uiskentelemaan, mutta pitänee opettaa sulan veden aikaan vetämistä järvelle ja palkaksi uimaan. Eiköhän sitten ala vetämisen punainen lanka kirkastua molemmille :)

sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Varastoon hyllyjä Siilinjärveltä

Nuusku kipitti Siilinjärven kisoissa kaksi rataa ja molemmista saimme tulokseksi hylätyt. Tulossaldo oli ankea, mutta olen varsin tyytyväinen Nuuskun vauhtiin ja intoon sekä muutaman kiperän paikan selvittämiseen.

Ensimmäinen rata meinasi levitä jo alussa, kun Nuusku kuikuili A-esteelle kolmoshypyn sijaan, mutta sain sen hypylle kuitenkin. Siitä matka jatkui kohtuullisesti, joskin turhan pitkin kaarroksin, aina puomin jälkeiselle hypylle 9 saakka. Olin tilanteessa myöhässä enkä saanut vedettyä Nuuskua hyppyjen 9 ja 10 välistä, vaan Nuusku leiskautti hypyn 10 väärältä puolen, joten hylätty napsahti. Juoksimme radan loppuun ihan väärin, minulla sekosi ohjaus ja lopahtikin näköjään samantien. Kuvittelin ohjaavani koiraa ja tekeväni iloisen radan, mutta video todistaa kyllä ihan toista. Pikkuisen olisi asenteessa korjattavaa! Minusta koiran ei tarvitse tietää, että rata meni pieleen, sillä ohjausvirheistähän ne johtuvat, joten pyrin aina jatkamaan radan vauhdilla loppuun, mutta aika löpsähtäneeltähän tuo meno vaikutti. Ja jonkin verran vaaralliselta kuten loppusuoralta näkyy, sillä Nuusku olisi pitänyt ohjata A-esteen alla olevaan putkeen, ei loikkaamaan A-estettä poikittain. Älä tee näin -video Nuusku 3A.

Toinen rata alkoi lupaavasti ja eteni hyvin puomille asti. Puomin jälkeinen putki olisi pitänyt mennä toiseen päähän, mutta Nuusku puski kuin juna eteenpäin enkä saanut sitä mihinkään käännettyä. Tein arviointivirheen, sillä tuossa minun olisi pitänyt olla puomin toisella puolella vetämässä Nuuskua oikeaan suuntaan, sillä ei sitä mihinkään työnnetä. Loppuun tuli vielä yksi ylimääräinen putki, mutta oli tämä silti ohjauksellisesti edellistä parempaa. Video Nuusku 3B.

Nuuskulla oli Siilinjärvellä erityisen kivaa sillä siellä vallitsi kevään ensimmäinen hankiainen! Oi sitä Nuuskun iloa, kun sai laukata kovalla hangella ja piehtaroida pellolla ilman että uppoaa hankeen...

lauantai 21. maaliskuuta 2009

Rapsu kakkosiin!

Matkasimme Rapsun kanssa aamutuimaan Siilinjärvelle agilitykisoihin. Tuomarina oli Harri Huittinen, jonka radat osoittautuivat eri kivoiksi. Osallistuimme kolmelle radalla ja saldoksi tuli kaksi hylkyä sekä nousunolla kakkossijalla.

Ensimmäinen rata meni varsin jouhevasti kuten videolta Rapsu 1A näkyy, mutta valitettavasti kepeillä Rapsu sekosi rytmissä ja korjasimme niitä niin monta kertaa, että saimme hylätyn. Ohjaaja reppana ei osannut laittaa koiraa suoraan oikeaan väliin vaan sääti ja sääti... no mitä voi odottaa ihmiseltä joka ei erota oikeaa vasemmasta? Minun olisi pitänyt ottaa tämä varman päälle ja ohjata kepit toiselta puolen, sillä se on Rapsulla vahvempi ja koska tässä on ollut treeni- ja kisataukoa monta viikkoa, niin olisi tuki ollut ilmeisesti tarpeen.

Toinen rata lähtee kohtuullisesti käyntiin, mutta Rapsun meno ei ole yhtä lennokasta vaan Rapsu kysyy lupaa suorittaa esteet ennen joka ikistä estettä. Oma-aloiteisuus oli ilmeisesti unohtunut autoon. Videolta Rapsu 1B näkyy erinomaisesti ohjaajan emämunaus eli koiran unohtaminen muurin jälkeen, jolloinka koira on ihan eri putkessa kuin pitäisi. Loppurata menee sitten ihan päin honkia, siitä huomataan mm. että ohjaaja ei ottanut opiksi edellisen radan virheestä vaan yrittää edelleen pakottaa koiransa menemään keppejä liian hankalasti ja siitä voi myös katsella miten koiraa ei ohjata.

Kolmas rata olikin hyppäri. Rapsu oli aika tahmea ja minä unohdin radan heti kolmannella esteellä, mutta onneksi pääsin mukaan nopeasti. Mietin tovin, että kehtaanko edes laittaa moista videota (Rapsu 1C) esille, koska suorituksemme on aika kauhea, mutta tulos hyvä eli saimme viimeisen nollan ja matkalipun kakkosluokkaan. Rata sisälsi paljon varmistelua, huonoja ohjauslinjoja ja viime hetken pelastuksia. Mutta mukavaa on, että seuraaviin kisoihin ei tarvitse lähteä enää ennen kukonlaulua vaan saadaan nukkua pidempään :)

perjantai 20. maaliskuuta 2009

Leikkiminen on kivaa

Iltapäivän ratoksi suuntasimme taasen Akun kanssa kanavanrantaa peuhaamaan ja koska oli niin kaunis ilma, Kaisalla oli kamera mukana. Alla muutama riehakas otos.


Rapsu ja Aku riehuvat, Nuusku varjelee keppiään.


Kovaa = kivaa.


Rapsua naurattaa, ekana on kiva olla.


Aku ja Rapsu moottorikelkkauralla.


Aku ja Nuusku löysivät hyvän hajuisen paikan, jossa oli tarpeen piehtroida ja kaivaa.

Kiitokset Kaisalle kuvista, joita löytyy lisää täältä.

torstai 19. maaliskuuta 2009

Reenailua



Rapsutin malttoi vihdoinkin lopettaa juoksunsa ja pääsi siten mukaan illan agilitytreeneihin. Suunnittelin treenin tulevan viikonlopun kisoja ajatellen eli harjoiteltiin hankalia keppikulmia sekä haltuunottoja. Hyvin meni molemmilla :) Nuusku painoi kiihkeänä ja Rapsusta huomasi treenitauon pienoisena aimitäkä?-olemuksena. Mukava oli Rapsun kanssa todeta, että helmikuun kisojen tapaisia keppimöhläyksiä ei ilmennyt vaan ne jaksettiin pujotella ripeästi loppuun asti vaikka silmissä siinsikin kivoja esteitä. Suuria odotuksia ei Siilinjärven mittelöistä kuitenkaan ole, sillä eihän Rapsu ole päässyt aikoihin harjoittelemaan ja Nuuskun kanssa mennään vaan huvittelemaan. Mutta toivottavasti onnistumme pitämään hauskaa :)

Tokoilussa ollaan Nuuskun kanssa edetty ihan mukavasti. Loppukevään kokeet ovat tällä hetkellä ihan realistinen tavoite. Seuraamiseen pitää vaan saada lisää kestoa, muut liikkeet ovat varsin mallikkaat. Rapsun tokokoealoitus siirtynee ainakin kesälle.

maanantai 16. maaliskuuta 2009

14.3. Varkauden videot lisätty

Medi 3 A-rata toi siis tulokseksi viisi virhepistettä kepeiltä. Kuten videolta näkyy, keppikulma on haastava ja minä olen tilanteessa auttamattomasti myöhässä. Ei oikein juoksu kulkenut neljän viikon flunssailun jälkeen... selityksiä löytyy kyllä ;)

Medi 3 B-rata meni puolestaan puhtaasti, mutta onhan tuo Nuuskun varastus aika hupaisa ja kepeille vienti ihan käsittämättömän tökero ja alkeellinen. Nolottaa suorastaan.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

Tuomaksen koulutus



Nuuskun suuri agilityviikonloppu huipentui aamupäiväiseen Tuomas Haverilan (Fico!:n kanssa SM-hopeaa 2008) pitämään koulutukseen. Tavoitteena oli vetää ylläoleva rata mahdollisimman nopeasti eli ohjausta hiottiin niin, että sekunteja saadaan pois.

Alku lähti hyvin sillä Nuuskulla on tiukat käännökset. Kuljetin Nuuskua oikealla puolella aina kepeille saakka. Mutta tuo keppien vieressä ammottava putken kita! Aika tiukkana sain olla, että Nuusku kääntyi kepeille putken sijaan, mutta kyllä se sinne lopulta vääntyi.

Ohjauksellisesti ideana oli, että ohjaaja jää keppien 13 oikealle puolen ja heittää sieltä koiran renkaalle 14 ja putkeen 15 menemättä itse keppien toiselle puolelle. Kuulosti kamalan hankalalta, mutta Nuusku veti sen heti oikein. Silloin ehti hyvin vastaanottamaan koiraa hypyn 16 siivekkeen viereen ja vetää koiran hypyn taakse ja siitä kiepauttaa yli, takaakierrättää hypyn 17, valssata, heittää jaakotuksella hypyt 17 & 18 ja sitten tuli taas kinkkinen paikka.

Hyppy 7 imi Nuuskua imurinlailla ja minulla oli hirveä työ saada vedettyä Nuuskun kohti hyppyä 17 jolloin sain käännettyä Nuuskun hypylle 20 oikeasta suunnasta. Tässä ohjaajan tuli liikkua hyppyjen 17 ja 20 välistä hypyn 20 suorituspuolelle. Tuon kohdan Nuusku jostain syystä halusi yhtä kertaa lukuunottamatta vetää siten, että hyppy 20 mennään väärinpäin. Minun ohjauslinja ei ollut tarpeeksi syvä ja muutenkin heikkoa oli flunssaisen lönkytys. Tuomaksen kanssa Nuuskun meni tuon kohdan oikein ilman että edes vilkaisi hyppyä 7. Vissiin pitää vähän treenata omaa liikkumista.

Oli ihan älyttömän kivaa vaikka oma ohjaus ei aina sujunutkaan toivotulla tavalla. Mutta kyllä mie vielä kehityn :) Nuusku on ihan paras.

lauantai 14. maaliskuuta 2009

SM-nollat kasassa!

Kisasimme Nuuskun kanssa tänään Varkaudessa kaksi agilityrataa. Alunperin myös Rapsun oli tarkoitus lähteä mukaan skaboihin, mutta Rapsun juoksut eivät ota loppuakseen, joten Hape jäi kotiin. Toivottavasti juoksut loppuvat viimeistään ensi viikolla, että ei Siilinjärven startteja tarvitse perua...

Ensimmäinen rata meni vauhdikkaasti ja kivasti aina kepeille saakka, mutta siihen se sitten kaatui. Keppikulma oli aivan liian vaikea ja koska olin myöhässä enkä ehtinyt Nuuskua opastamaan, tuli siitä vitonen. Loppurata meni taas iloisesti onnistuen.

Toinen rata alkoi Nuuskun varastuksella ja jäin heti kelkasta. Kamala keppikulma vaati tökerön ja kökön näköisen ohjauksen, mutta onnistuimme siinä :) Loppurata oli virheetön ja tarpeeksi vauhdikas, joten saimme viimeisen puuttuvan SM-nollan ja osallistumisoikeuden Torniossa pidetäviin agilityn SM-kisoihin 2009. Ja sen oikeuden me aiomme käyttää! Nyt pitää vaan treenata hankalistakin hankalimmat keppikulmat kuntoon.

Tuomarina oli muuten Leena Rantamäki-Lahtinen, jonka radoilla ei olla ennen juostukaan. Radat olivat varsin mukavia ja vauhdikkaita. Aluksi näytti, että ovatkos nuo jo liian helpon oloisia, mutta keppikulmat olivat erittäin kiperät ja oli siellä muutama ansapaikkakin eikä nollia kovin runsaasti irronnut. Lisäilen Nuuskun kisavideot huomenna kun olen taas voimissani.

Muoks. lisätty nuo videot tähännii...

sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Akun kanssa kahden

Nuuskusta on välillä ihanaa hengailla, treenata ja lenkkeillä ilman Rapsua. Rapsu ei niinkään ainoana koirana olemista kaipaa, mutta Nuusku aiemmin ainoan koiran elämää eleltyään selvästi välillä tarvitsee ikiomaa huomiota. Toki Rapsukin sitä saa, mutta Nuusku osaa sitä arvostaa. Nuusku myös käyttäytyy nuorekkaammin silloin kun Rapsu ei ole paikalla.

Tämän vuoksi (ja myös sen takia, että juoksuinen R ei urosten kanssa tällä hetkellä lenkkeile...) Nuusku pääsi Akun kanssa treffeille kahdestaan. Nuuskusta se oli kivaa ja Akun nähdessään Nuuskaus karisti vanhemman koiran roolin harteiltaan ja riekkui leikkiinkutsuja esittäen. Kakaramainen kekkulointi kuitenkin lopahti aika pian ja lenkillä Aku oli se leikkisämpi osapuoli. Nuusku kuitenkin selkeästi nautti parin tunnin tarpomisesta jäällä ilman pikkusiskoaan ja lintutorniinkin oli kiva kipaista :) Alla muutama Kaisan ottama kuva eiliseltä lenkiltä.










Nuusku esittelee rehottaville korvakarvoilleen näkymiä lintutornista.

perjantai 6. maaliskuuta 2009

Passit kuntoon kesää varten

Tänään Nuusku ja Rapsu tassuttelivat eläinlääkäriin hankkimaan itselleen lemmikkieläinpassit. Samalla reissulla otettiin molemmista rabiesvasta-aineet, mutta lopulta vain Rapsun näyte lähti eteenpäin. Nuuskulta otetaan uusi verinäyte kesällä ja sitten päästäänkin uiskentelemaan Jäämereen. Tytöt saivat samalla myös rokotukset ja namusia.

Nuuskusta eläinlääkärissä on aina kamalaa riippumatta siitä mitä siellä tehdään. Nuusku väpättää pöydällä ollessaan ja tunkee päänsä minun kainaloon. Alunperin Nuusku oli reipas eläinlääkärissä kävijä ja yritti Jyväskylässä asuessamme melkein joka lenkillä koukata eläinlääkärin kautta. Sen jälkeen kun Nuusku piti kääntää väkisin selälleen ultraa varten, eläinlääkärissä käynti muuttui Nuuskusta ikäväksi. Eikä siihen auta namut tai muu lahjonta. Onneksi Nuusku kauhustaan huolimatta käyttäytyy hyvin ja näytteenotto sujui helposti.

Rapsu rakastaa eläinlääkärissä oloa edelleen. Odotushuoneessa on ihania kissanruokasäkkejä, rapsuttelevia hoitsuja ja paljon haisteltavaa. Rapsu tykkää myös pöydällä ollessaan tarkkailla mitä hänelle tehdään, nenä seuraa tarkkaan eläinlääkärin käsiä ja välillä pitää toki nuuhkaista mitä se täti on syönyt...