Sisun Hinku-äiti.
Arvo, Iita ja Sisu, jolta silmä syödään.
Arvo, Iita ja Sisu, jolla on sama määrä tassuja ilmassa kuin muilla maassa.
Nohevan näköiset sisarukset, kumpi on fiksumpi?
Tiistai-iltana koitti jälleen Sisun pentuagility. Ihan aluksi kouluttaja ohjasi meidät pihalle, jossa otettiin juoksutreeniä. Avustaja piti Sisua ja lähdin juoksemaan täysillä lelu kourassa tavoitteena juosta niin kauan kunnes Sisu saa kiinni ja toki Sisu piti saada siihen lelukäteen. Sisu hakeutui hyvin sille puolelle mille sen kulloinkin halusin, onhan me tehty näitä ulkoilun ohessa pesiskentällä. Tätä tehtiin kolme toistoa ja ne menivät hyvin lukuunottamatta sitä, että ekan kipityksen jälkeen avustajan luo palatessamme Sisu livisti moikkaamaan hallin pihalla liikkunutta Iitaa. En kyllä ihmettele, onhan se niin ihana lelukoira.
Ensimmäisellä varsinaisella treenikierroksella tehtiin alla olevaa putkirallia. Aluksi mentiin vihreät pallerot (1-2), jossa ohjattiin mussukka putkesta putkeen, ja sama tehtiin toisinpäin violettilöillä palleroroilla (1-2). Sen jälkeen lisättiin vaikeusastetta menemällä kahdeksikko siniset neliöt (1-2), jossa välille tehtiin valssi, ja sama tehtiin toisinpäin oransseilla neliöillä.Viimeinen versio sisälsi vihreät pallerot (1-2) siten, että tein persjätön putkien väliin ja ohjasin Sisun putkeen (2) ulkokautta. Se oli Sisulle haastavin vaihtoehto, mutta saatiin siihenkin onnistuneet toistot. Vaikean version jälkeen otettiin kunnon leikkitauko, jolla nostettiin kierrokset kaakkoon ja vedettiin vielä yksi kahdeksikko, jotta saatiin lopetettua hyvässä vireessä "minä osaan"-treeniin.
Toisella kierroksella tehtiin keppejä. Koska Sisustin on pentunen eikä oikeaa pujottelua vielä aikoihin aloitella, juostaan tällä hetkellä kujakeppien avointa kujaa. Muutamien toistojen jälkeen Sisu juoksi hienosti koko kujan läpi namikupilleen. Lisäksi itsenäisenä treeninä oli vapaavalintainen hypyillä hilluminen ja siinä otin helppoa siivekkeiden läpi namikupille juoksemista. Koska Sisusta avustajana toiminut Henkka oli hieman jännittävä, otettiin treenin lomassa ja lopuksi namien syöttelyä ja rapsuttelua, oli oikein mukava, että kaikki ryhmäläiset jaksoivat Sisua namitella ja lopputulemana Sisu oli valmis pusutteluhommiin.
Nuuskun shaping ei ole edennyt suoraan peruuttamisesta mihinkään. Unski tarjoaa hyvin pakitusta, mutta en saa sitä peruuttamaan kuin minusta poispäin. Tämä varmaan pitäisi ratkaista palkan suuntaa muuttamalla, pitää miettiä, että en nyt heti alkuun möhli koko hommaa. Hankalaksi asian tekee se, että Nuusku haluaa olla minun katseessa, siihen se aina änkeytyy, joten saapi nyt nähdä otinko aivan liian hankalan tempun opeteltavaksi.
2 kommenttia:
Kiitoksia taas pentuagilityselostuksesta ja havainnollistavasta kuvasta! Treenasin eilen samaa Tarmon kanssa :)
Jee, hauskaa, että melkein puolet pentueesta vetää samoja treenejä :) Niistä ei voi tulla muuta kuin maailman parhaita agiliitäjiä!
Lähetä kommentti