Treenilöissä teemana oli kepit ja irtoamissuora. Keppilöillä otin alkuun pari helppoa vetoa useammalla ohjurilla ja sen jälkeen nyhdin ohjurit pois. Sisu pujotteli vallan mainiosti, mutta viimeinen väli on vaikea, kun tekisi niin kovasti mieli painaa jo palkalle. Palautin siis vikan ohjurin ja pitää koettaa saada loppuun asti varmuutta ja häivyttää se viimeinen ohjuri maltillisemmin pois vaikka maltillinen ei minua millään tavalla kuvaakaan. Leikin olevani sellainen. Kepit ovat siis muuten pulkassa, ratkaistavana on ainoastaan viimeisen ohjurin syndrooma.
Koska minulla on videoimiskausi, niin tässäpä tätä. En suosittele ääniä. Videolta näkyy hauskasti miten Sisu tiukan paikan tullen kelaa, että mitenkäs tämä nyt tehdäänkään oikein ja onnistuu sekä toki siitä näkyy myös miten kauniisti se hyppää, pikkusammakko :)
Nuusku ja Rapsutin ovat myös olemassa! Punaturkit ovat treenien sijaan nautiskelleen pitkistä metsäreissuista ja erityisesti Rapsu on saanut lisäpontta metsäretkiin Sisusta. Se on nuortunut, sen meininki on metsässä samanlaista kuin monta vuotta sitten. Rapsu ja Sisu ovat metsässä hupaisa kaksikko, nenä ja silmä, alati kiinnostuneita toistensa puuhista ja tykkäävät vetää hippaa. Tollerikaksikko koettaa myös perehdyttää kelpiä keväthangissa piehtaroinnin saloihin, mutta vielä paimenkoira ei ole ymmärtänyt, että miksi ihmeessä ne nuin tekee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti