Viikonloppu Jänesniemen Elinan koulutuksessa

Rapsuli osallistui viikonloppuna Jänesniemen Elinan kaksipäiväiseen koulutukseen. Hitusen arvelutti osallistuminen, kun ei olla kisottu aikoihin ja treenitkin ovat olleet aikamoista humputtelua, että mitäköhän sitä kunnon agilitysta enää tulee. Huolet olivat turhia, koska perusasiat olivat kunnossa edelleen ja osasin valita viisaat ohjausvaihtoehdot vaikka jotain säätöä luonnollisesti oli rytmityksen kanssa, koska se hajoaa ensimmäisenä, kun taukoa tulee. Teoriapläjäykset olivat tuttua kauraa (kiitos Clean Runin), mutta kertaus ei ole ollenkaan pahaksi ja käytäntö oli überantoisaa. Rapsuli kulki hienosti kuten aina vaikka juoksuhousut hieman haittasivatkin. Viikonlopun koulutuksen suurinta antia olivat ohjaajan kadonneen rytmin löytyminen ja rohkeus liikkumiseen.

Lauantaina mentiin jotain alla olevaa:

Välistävedot (3-5) lähtivät hyvin liikkeelle ja kuulemma ajoituskin oli aivan loistava, mutta aluksi hyydyin viitoselle. En vain saanut koipia liikkeelle, mutta rohjettuani mennä hyppyihin kiinni liikuin paremmin ja kuvio sujui melkein kuin tanssi. Persjätön ehdin hikisesti tehdä ennen takaakiertoa (7) ja siihen jotain niistoa (7) laitoin. Ongelmia tuli kepeillä (8), kun minun olisi pitänyt irrota hypylle (9) pakkovalssiin ja Rape lähti kymppivälistä liikkeeseeni mukaan. Tämähän oli tiedossa ja olen ajatellut, että Rapelo nyt ei vaan kestä kepeillä irtoamista minun ollessa keppien vasemmalla, koska vastaavaa ongelmaa ei ole ollessani oikealla. Ongelman syyksi paljastui systemaattinen surkeasti ajoitettu palkkaukseni kepeillä silloin, kun olen keppien vasemmalla puolella. Miehän olen pyrkinyt palkkaamaan Rapen kepeillä maata myöten kiitävään palloon ennen kuin se ehtii minua katsoa, mutta ollessani vasemmalla olen ollut palkkauksen kanssa kroonisesti myöhässä ja käytännössä palkannut Rapen katsekontaktista, jonka se ottaa pujottelun loppuvaiheessa. Siitä johtuen Rapelo on saanut mielikuvan, että haluan sen kepeiltä mukaani, reppanapolo. Siihen saatiin hyviä onnistumisia, kun Elina nakkasi pallon minun sijaan ja siedätettiin Rapsua siihen, että kannattaa suorittaa annettu tehtävä loppuun vaikka minun liike lähtisin jo tulevaisuuteen, koska palkka saattaa kuitenkin tulla yllättäen esteeltä. Kotiläksyksi tulikin Rapsun palkkaaminen (avustajan kanssa) siten, että minun ohjaus jatkuu pari estettä palkkaamisen jälkeen, jolloin Rape siedättyy siihen, että hommat tehdään loppuun vaikka mie juoksen muualle. Tosin päästäksemme siihen, että Rapea voi palkata radalla joku muu kuin minä, pitää Rapsu opettaa palkasta luopumiseen (enkä siis tarkoita luovuttamista...), jotta se pystyy täysillä seuraamaan ohjausta eikä kyttää toisella silmällä avustajalla olevaa palkkaa. Tämä tulee olemaan vaikeaa.

Keppien jälkeen rata oli taas helppoa: valssi (9-10), pakkovalssi (13), sylivekki (16), peruspyöritys (22), ennakoiva valssi (24), flippi (26-27) vaikka samassa kohdassa pelitti ihan hyvin myös perusohjaus eli Rapsutin oli kuuliainen ja pystyi juoksemaan putken ohi. Treenin hankaluutena keppien (8) lisäksi oli  putkelta (25) kääntyminen seinäänpäin, kun minua ei näkynyt. Tuommoista kohtaa pitää harjoitella, koska ei Rapsu tuommoista luonnostaan hae (ilmeisesti seinä ahdistaa). Loppupätkälle pari valssia ja perusohjausta.

Nupan kanssa reenittiin hallin pihassa tokoa. Naksuttelin sille tokohypyn kohdilleen, joskin sitä pitää päästä vielä käskytettynä ottamaan, koska Nuuskis on siihen niin kuumana (sehän muistuttaa eniten agilitya Nupan nykytoimista), joten pitää kokeilla miten se varastaa käskytyksestä.

Sunnuntain koulutus oli jotain seuraavaa:

Agility oli vielä hauskempaa kuin lauantaina, koska oma tuntuma oli parempi. Rapsutin oli aivan mahtava kautta linjan eikä meillä ollut treenissä suurempia ongelmia. Alussa vedettiin muistaakseni: niisto ja jarru (2), vekki (3), takaakierto (4), pakkovalssi (5), valssi (7-8) johon otin pari toistoa, että sain sen kohdilleen ja treenin ainokainen ongelma tuli taas keppien (8) lopetuksessa, jossa Rape jälleen tsiigaili minua ja jos edes ajattelin putkea (9) niin ajatteli Rapsukin, mutta kun maltoin itse keskittyä loppuun asti ohjaamiseen niin keskittyi Hapelokin. Sitten taisin tehdä pakkovalssi (11), peruspyöritys (12), ennakoiva valssi (13), valuva valssi (17), valssi (19-20), pakkovalssi (22) ja loppu ihan perus palikalla. Muuten ohjaus oli oikeaa, mutta olin kroonisesti nössö. Saatuani rohkeamman liikkeen, Rape kulki unelman lailla. Ihan mahtia oli huomata, että ehdin kunnolla jokapaikkaan, kun vain lähden ajoissa liikkeelle. Mie niin tykkäsin ja niin tykkäsi Rapekin.

Nupan kanssa jatkettiin hallin pihassa tokohypyn hiomista, koska kyllähän se kannattaa viimeistään viikko ennen koetta koiralle opettaa. Hyvin Nupsu hypylle irtosi, mutta hitusen kääntyi mennessäni sen luo. Liikkeestä seisomiset meni hyvin, mutta minä hieman fuskasin tässä ja käytin varmempaa käskyä, joka tosin on epäselvempi ja voi johtaa katastrofiin, mutta jostain on tingittävä.