lauantai 10. heinäkuuta 2010

Taaksepäin ja vauhdilla väärin

Takapakkia ja peruutusta ilmenee vepessä. Aamun vientitreeni meni huonoiten pitkään aikaan. Rapsu lähti rannasta hyvin, mutta jäi himmailemaan välille ja kerran jopa leikkimään köydellä veteen. Minun työmyyräni! Eh, tähän asti homma on kuitenkin suunnilleen pelittänyt, kun tekemään on lähdetty, mutta nyt meni aika puihin. Pitää miettiä miten tästä oikein jatkaa. Heli mietti, että olikohan Rapsun saama pallopalkka liian villitsevä, sehän lähtee sen kanssahillumaan pitkin poikin, joten jatkossa pitää ottaa kehiin hallittu palkkaaminen. Jospa sillä sitten pysyisi pakka paremmin kasassa.

Iltapäiväksi suuntasimme Rapsun kanssa Maaningalle helteeseen agilitya kisaamaan. Kisapaikka on siitä kiva, että siinä on oikein mukava uimapaikka, jossa Rapsutin kävi saukkoilemassa moneen otteeseen. Kisareissun tavoitteena oli hyvä fiilis ja ampiaskammon voittaminen. Nämä tavoitteet täyttyivät. Rapsu ei sinkoillut pörisijöitä pakoon. Ainoastaan kerran ampiaiskauhun huomasi, kun Rapsu kieltäytyi menemästä koppiinsa tirsoille ja paljastuikin, että siellä oli amppari.

Ensimmäinen rata oli varsin simppeli ja juokseva. Se ei sisältänyt mitään yllättävää tai erityisen haasteellista, mutta onnistuin siitä silti vitosen ohjaamaan. Keppien aloitus oli Rapsulle hankala avokulma, jonka olin päättänyt ohjata huolella ja hartaasti, mutta jätin kuitenkin niin tekemättä, joten R sujahti kakkosväliin. Vauhti oli reipas, koko ajan etenevä ja loppusuora luukutettiin niin, että koin repeäväni. Sujuvasta menosta huolimati tuli muutama sekunninkymmenys aikavirhettä, joten ilman keppien tunaroimista olisimme menneet vain nippanappa ihanneajan alle. Järkytyin tästä, koska meno ei todellakaan ollut hidasta.

Toiseen rataan, jonka rataantutustumisesta osittain myöhästyin nukahdettuani, tuomari olikin sitten sijoittanut kaikki haasteet. Alku oli perusmulkkumainen vauhtipoiskieputus, mutta sen jälkeen hommaan tuli hyvää vauhdikkuutta. Paljon oli putkiansaa ja muutakin pommia, mie tykkään. Pari pelastusta tuli tehtyä, kun omat linjat hieman lurahtivat pitkiksi. Iloiseksi yllätyksekseni Rapsu haki hyppyjä! Ikinäkoskaan Rapsu ei ole osoittanut moista innokkuutta syöksyä hypyille ja erityisesti vielä väärille sellaisille. Olipas hauskaa! Ratavirheetön suoritus tuli tulokseksi, mutta koska meno ei ollut yhtä jouhevaa kuin ekalla radalla, niin en usko, että meni päivän ihanneaikoihin. Kuumuuden vuoksi en jaksanut jäädä odottamaan viipyileviä tuloksia, joten pitää huomenna lukea tuloslistasta miten kävi.

Ei kommentteja: