Toissapäivänä, eilen, tänään ja huomenna

Perinteikäs "Mitäs tuli tehtyä ja mitä tullaan tekemään?"-pohdinta lienee ajankohtainen vaikka taisinkin viimeksi eilen Ilonalle ja Lauralle jäähdyttelylenkillä todeta, että onhan nuo lajit, kisat ja kokeet jo nähty ja alkaa ohjaajan mukavuudenhalu voittaa erityisesti aikaavievien lajien koeinnon. Puuhastelu ja harrastelu on hauskaa, mutta koko viikonloppu koepaikalla, jossa oman koiran suoritus kestää pientäkin pienemmän hetken? Hieman mietityttää, jos vaihtoehtona on leppoisaa oleilua koko lauman kanssa 24/7, mutta eihän sitä koskaan tiedä mistä sitä itsensä löytää.

2013
Kuluneelle vuodelle en tavoittamattomia haaveita kirjoitellut, joten ei liene yllätys, että toiveet toteutuivat: Nuusku pysyi terveenä ja sen kanssa huviteltiin verijäljellä, hakumetsässä ja tokossa, sekä uida polskuteltiin ja retkeiltiin eli vietettiin erinomaista koiranelämää. Rapsu pyörähti kerran pari agilitykisakentällä ja hieman aktiivisemmin aksatreeneissä, mutta allergiaoireet ajoivat pienen luppakorvan varhaiseläkkeelle. Mejää, hakua ja tokoa hupsuteltiin kesäkaudella mukavasti, mökkeiltiin ja retkeiltiin. Rapsulle mieleistä elämää. Suuri Mullistus alias Sisu asteli taloon alkuvuodesta, luppakorvat vastaanottivat kahvipapusen hyvin ja pikkukoirasta on tullut hyvin tärkeä ja rakas osa laumaa.

2014
Koska tutuilla koirilla on ollut kremppaa jos jonkinlaista pienistä sattumuksista vakaviin sairauksiin ja surua, murhetta ja kuolemaa on kohdattu, toivon nöyrästi, että kolmikko säilyy elossa, terveenä ja hyvinvoivana. Kehot kunnossa, mielet vireinä ja elämä elämisen arvoisena, siinäpä ne tärkeimmät.

Jos nyt kuitenkin irroitellaan, kuvitellaan ja haaveillaan, niin onnellinen olisin, jos Nuusku jaksaisi metsälenkkeillä nuorison seurassa kuten tähänkin asti ja kroppa pysyisi mielen mukana satunnaisissa harrasteluissa. Kesällä uintia, grillimaisterina hengailua ja hieman verijäljen nuuskutelua helpoissa maastoissa. Lisäksi retkeilyä seniorille soveltuvissa määrin. Nuusku Suuri Ensimmäinen, Maailmanvalloittaja ja Tutkimusmatkailija voisi esitellä Sisulle Suomujärven rannat, Kolin vaarat ja muut rakkaat paikat, joihin kahvipapunen ei vielä viime kesänä ehtinyt tutustumaan.

Rapsu siirtyy viralliseen seniori-ikään helmikuussa, ei uskoisi moisesta villikko hupsusta! Toivottavasti allergiat saataisiin kuriin ja luppakorva pääsisi vielä satunnaisesti hurvittelemaan rakastamissaan vauhtilajeissa. Kisakentille ei enää lähdetä, mutta mieli pidetään virkeänä, tunnelma katossa ja hauskuus elämässä humpsuttelemalla verijäljellä, kalsaritokossa ja höpöhaussa. Sadonkorjuutehtävät ovat Rapsun vastuulla sekä tähystäjän paikka veneessä.

Sisun osalta päätoive on hienoksi koirakansalaiseksi kasvaminen. Mörkökaudet alkavat olla takanapäin ja tasapainoinen höpönassu läsnä suurimmaksi osaksi aikaa ja toivottavasti tämä suunta jatkuu :) Ensi vuodelle paljon kavereiden kanssa hengailua, jotta hienot sosiaaliset taidot pysyvät yllä, uinnin nostaminen maisteritasolta tohtoritasolle ja hirmuisesti juoksemista metsässä. Harrastusrintamalla haaveena olisi korkata kesällä agilitykisaradat, koska pikkukoira on osoittanut lahjakkuutta ja nopeaa oppimiskykyä, joten siltä pohjalta on luonnollista asettaa kisakuntoon pääsy vuoden tavoitteeksi, mutta katsotaan rauhassa miten homma etenee. Tokossa ohjaaja on liian laiska, joten siihen ei ole minkäänlaista koetavoitetta ensi vuodelle, mutta tavoitteena olisi treenata liikkeet sellaiseen malliin, että joskus vuonna lentävät autot ja teleportit voitaisiin kokeisiin lähteä tavoittelemaan ylärajaamme. Mejää nuuskutellaan ja jo nyt jäljestystaitoa on tarpeeksi koejälkeä varten, mutta hieman itsevarmuutta kaipaan lisää yleiseen olemukseen, joten jos pikkukoira saa itsensä rohkeaksi, korkataan kokeet, mutta jos tuntuu, että pitää vielä kasvaa ja kehittyä, niin sitten keskitytään treenijälkiin, kasvuun ja kehitykseen.

Koko kolmikon kanssa reissuja, saaressa löysäilyä, maalla hillumista, retkeilyä, paljon seikkailuja ja hauskuutta. Niistä on hyvä elämä tehty.