Sisu oli aivan liekeissä, irtoili kuin villiintynyt apina ja oli eri pätevä pikkuelukka. Kaikki onnistui, tehtiin hienoja toistoja ja oli hauskaa. Sisu sai paahtaa, työskennellä kaukana ja irtoilla. Tavoitteet täyttyivät: agility oli supermukavaa! Ekalla yrityksellä Sisu haki pimeän putken (3) ohi, mutta toistoilla se imeytyi sinne livakkaan. Hyvin työntyi putkeen (4), kesti sivuttaisetäisyyttä (6), irtosi (8), suoritti vaikeita esteitä osana rataa (10-11), tuli vastaanottovalssiin (13) vaikka virvelöin sitä aikalailla, kesti etäisyyttä (14-15).
Ihan mahdottoman liukas on maailma, jopa metsäpolut ovat livakat. Aika paljon saa käyttää mielikuvitusta, että löytää Nuuskulle soveltuvat lenkkiväylät eli ei liian liukkaat, jotta sen ei tarvitse jäkittää pysyäkseen pystyssä. Onneksi jäätymisen sivutuotteena lumihanget kutistuivat, joten liukkautta pääsee pakoon umpihankeen ilman, että siellä liikkuminen olisi eläkeläiselle turhan rankkaa. Mutta umpihankien huono puoli on se, että supermetsästäjä Rapsutin vetelee epäkuntoisten korviensa kanssa pitkin jänisten jälkiä… onneksi se tyytyy tyytyväisenä papanasaaliiseen eikä tuo ruhoja kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti