keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Maailman paras kolmikko

Viikonlopun vipellyksiin sisältyi päivä mökillä. "Jiihaa, taas täällä, vihdoinkin, jee!" hihkuivat tollerit ja pikkukelpie tutustui kesänviettopaikkaan elämänsä ensimmäistä kertaa, joskin meno oli sen mukaista, että olisi luullut sen viettäneen siellä kesän jos toisenkin. Ohjelmaan kuului mm. rantavedessä peuhaamista, metsässä talvensa viettäneen puruluun nakerrusta ja luu suussa hipparallin vetoa, rantaheinien laidunnusta, tontin tutkimista ja epämääräistä seikkailuja, veneen päällä kiipeilyä, kellarin tutkintaa, puusavottaa, siivousapulaisena toimimista, kirsun kuvien painelua juuri pestyihin ikkunoihin, grillimestarina toimimista ja haravoitujen lehtikasojen levitystä. Rapsu malttoi kolmikosta ainoana ottaa päiväunet rantahiekalle käpertyneenä, mutta Nuusku ja Sisu vipelsivät taukoamatta minkä ehtivät. Tekivät luultavasti paljon kaikkea muutakin mitä en ehtinyt näkemään, koska aidatulla tontilla ne saavat viipottaa miten huvittavat ja olen niiden olinpaikoista tietoinen yleensä ruokintahetkinä. Koska unohdin Nuuskun kahdesti vuorokaudessa tursotettavan silmävoiteen kotiin, palasimme viikonlopunvieton sijaan illalla takaisin, jotta ei silmätulehduksen parantuminen viivästy.

Sunnuntaina kolmikkoa ei juurikaan näkynyt vaan ne nukkuivat kuin tukit päikkärivelkojaan pois. Sisun herättyä käytiin hieman JoA:n kisoissa kuulutuksia kuuntelemassa, mutta kisapaikkaan sosiaalistuminen jäi lyhyeksi, sillä melkein heti saavuttuamme törmäsimme Riimi-aussiepentuun, jonka kanssa suuntasimme metsään leikkimään. Hirmuisen hyvin tulivat pennut juttuun ja leikkivät iloisesti keskenään, olivathan he ikätovereita. Oulussa asuva Riimi on Sisun Tarmo-veljen kavereita. Pienet on piirit :) Sisu ei kyllä mitään omiin kisoihin sosiaalistamista kaivannut, ei noteerannut kuulutuksia tai vieraita koiria ihmisineen mitenkään, se olisi vain halunnut halliin tekemään yhdessä juttuja.

Tiistaina päästiin pitkästä aikaa pentuagilityyn ja olipahan taas lystiä. Sisu oli aivan mahtava otus niin kuin aina! Sen kanssa on aina niin hauska tehdä, kun se on vaan niin kiva :) Tehtiin kaksi pätkää, joista ensimmäisellä harjoiteltiin alla olevia ohjauskuviota.


Ensin pentu käännettiin perusohjauksella kakkoshypyltä takaisin. Tein ensin nuo punaiset esteet ja onnistuin kääntämään Sisun esteen edestä, mutta saatiin siihen lopulta hyppykin mukaan. Vihreillä sama kuvio onnistui ekalla yrityksellä. Käännösten jälkeen huitaistiin pari hyppy-hyppy-putki suoraa. Hulluttelun jälkeen tehtiin kakkoshypyn käännös valssilla. Punaisilla esteillä Sisu kaarratti kohti putkea (luuli varmaan, että aiempi rallittelu jatkuu), mutta vihreillä esteillä käännös oli maailman hienoin ja siihen olikin hyvä lopettaa. Toisella kierroksella juostiin kujakeppejä, jossa otettiin leveämmällä kujalla hieman helppoja aloituskulmia ja kapeammalla pelkkää suoraa. Loistokkaita toistoja teki Sisu. Treenin jälkeen lähdettiin pienellä pentuporukalla, Sisu, Arvo-veli, Ursula-bc ja Aikku-cockeri, metsänpuolelle hieman hipattamaan. Pikkukelpi oli maailman onnellisinta koiraa päästessään pitkästä aikaa kirmaamaan pentuseurassa.

1 kommentti:

Anna kirjoitti...

Hihii, pienet on piirit tosiaan :)

Anna ja Tarmo