Rapsuttimella oli illalla korvakontrolli ja tutkimukset paljastivat, että edelleen korvassa bakteerit jyllää. Hoitoa jatketaan, mutta suun kautta ei enää antibioottia anneta, koska kuureja on vedetty monen monta ja se näkyy Rapsun yleiskunnossa. Siispä Hapsukkaa lääkitään antamalla paikallishoitona antibioottia, korvatipoissa. Kahden viikon päästä kontrolli ja toivottavasti polonen on sitten kunnossa. Agilitytreenitauko jatkuu, mutta lenkkeillä saapi ja nenätreenejä voipi tehdä. Laukauksista pitää pysyä kaukana, koska eliöt ja aineet korvassa voivat aiheuttaa omituisia kuuloaistimuksia.
Klinikalla oli mukana koko lauma, koska mentiin sinne suoraan metsästä ja aurinko paistoi siihen malliin, että Nuuskua ja Sisua ei voinut jättää autoon notkumaan. Hyvin käynti onnistui vaikka olihan se välillä hieman kaoottista. Rapsusta parasta oli keksien syöminen vaa'alla, Nuuskusta oli kivointa syödä herkkuja minun taskusta ja Sisusta kaikki oli ihan mahdottoman riemukasta. Hoitohuoneessa Rapsu liisteröityi lattiaan, Nuusku näytti näkymättömältä, jotta ei vahingossakaan joutuisi tutkittavaksi ja Sisu nuuhki innoissaan ihmiset, ultraäänilaitteet, läppärit, lääkärin työtasot ja namikipot. Hoitopöydällekin Lupsu olisi tahtonut, mutta valitettavasti pystykorva sai tyytyä maskotin rooliin. Punnitsin pennun: painoa oli 11,4 kg ja Rapsulla 13,3 kg. Nuuskua en muistanut punnita, koska Unski hengasi niin vahvasti näkymättömyysviittansa alla, että ei sen olemassaoloa huomannut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti