Ensin mentiin punaiset 1-11. Nuusku oli sen verran irtoavalla tuulella, että haki joka kerta kutosen jälkeen vihreän seiskan vaikka miten koetin ennakoida. Kunnes lopulta tajusin lisätä ennakointini oleellisen osan eli Nuusku-kuiskauksen juuri ennen kuutoshyppyä, ja jopas alkoi pelittämään. Loppusuorakin oli simpsakka. Rapsu veti pätkän suvereenisti juuri kuten pitikin ja irtosi sekin loppusuoralle kiitettävästi.
Tokana pätkänä tein vihreät 1-17, tosin pätkissä 1-8 ja 9-17, koska flunssasta toipuneet keuhkot lakkasivat toimimasta yli kymmenen esteen sarjoissa... Molemmat taipuivat kertakaikkisen upeasti kakkoshypyltä kolmosputkeen, kun väänsin siihen ennakoivan valssin vekillä. Niin oli tiukat ja nopeat kaarrokset :) Meinasin unohtua seisoskelemaan välille 3-4, mutta saatuani oman liikkeen kuntoon eli enemmän hakemista putkelta 3 kuin notkumista putkella 4, niin tultiin taas huikeaa kyytiä. Loppu oli varsin simppeli. Erityisen iloinen olin, että sain Rapsun pelittämään ennakoivalla ohjauksella ilman että se ennakoi liikaa. Tosin olen edelleen sen kanssa aika varovainen, mutta parempaan suuntaan mennään. Lopuksi otin Nuuskulle pari ja Rapsuttimelle useamman putki-putki-hyppy-hyppy irtoamisen namialustalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti