sunnuntai 2. elokuuta 2009
Sarin koulutuksissa on aina kivaa
Koska en osannut aamulla päättää kumman agilityhirmuni otan mukaan Sari Vähäniityn koulutukseen, otin molemmat ajatellen päättää puolikkaastani vasta paikan päällä. Koska Nuusku pelittää paremmin sateella ja Rapsu helteellä, aioin katsella mihin suuntaan epävakainen keli kääntyisi... Loppujen lopuksi aloitin treenauksen Rapsun kanssa, koska aurinko porotti kirkkaalta taivaalta, mutta Nuuskun epäuskoisen pöyristynyt ilme ja lannistuneena lurpattavat korvat aiheuttivat loppujen lopuksi sen, että otin ensimmäisen treenipätkän Rapsun kanssa ja toisen pätkän Nuuskun kanssa. Molempi parempi ja kaikki tyytyväisiä.
Ekalla pätkällä (ympyröidyt numerot 1-23) oli Rapsulle ja minulle mukavasti haasteita. Alku meni vauhdikkaasti ja hyvin, mutta sitten aloin ahdistelemaan Rapsua liikaa ja jätin sille aivan liian vähän tilaa liikkua hypyltä 10 hypylle 11, joten Rapsu tarjosi hypylle 11 takaakiertoa. Kun sain oman liikkeeni hallittua paremmin saatiin se sujumaan. Rapsutin haki kepit hienosti Rapsuksi, kieppui hyppykuviot tyylillä, mutta sitten olinkin myöhässä renkaan 17 jälkeen ja Rapsu porhalsi putkeen minkä tassuistaan kulki. Tarkoitukseni oli kierrättää Rapsu hypylle 18 putken ja vasemmanpuoleisin siivekkeen välistä ja ottaa mukaan oikeanpuoleisen siivekkeen luona ja heittää putkeen. Kun sain oman käskytyksen ja liikkeen kohdilleen, niin Rapsuli pyöri tämän kuvion erinomaisen hienosti. Ehkä koontina voisi todeta, että minun pitää jättää Rapsulle enemmän tilaa ja saada oma ajoitus kuntoon.
Toisella pätkällä (neliöidyt numerot 1-20) kirmasin Nuuskun kanssa ja Nupatin oli aika liekeissä odotettuaan tovin vuoroaan. Yleensä Nuusku on se joka treenaa ensin ja Rapsu toisena, joten tämä ennenkuulumaton asetelma sai Nupsuliin ekstraintoa. Vaikka ei sillä kyllä innon puutetta ole normaalistikaan, mutta näin kuumalla ylimääräinen into oli hyvästä sillä Nuusku jaksoi painaa monta toistoa sata lasissa ja lösähti vasta treenin jälkeen tyytyväisenä rapakkoon köllimään. Ensimmäisellä yrityksellä kiirehdin hypyllä 8 ja vedin Nuuskun siitä ohi. Uudestaan alusta ja päästiin hienolla menolla aina hypylle 12 asti, josta Nuusku irtosi näyttävästi renkaalle ja putkeen. Nooh, se oli hienoa otukselta jota piti ammoin muinoin vetää perässä kuin pulkkaa. Kunnon käskytyksellä sain toimimaan kohdan 12-14, mutta minua jäi vielä tuolle 14 hypylle kääntö kaivelemaan. Sitä pitää treenata, koska se ei ollut tarpeeksi nopea ja sulava vaan tökkivä kökkö, koska minä en hahmottanut itseäni ollenkaan. Loppu oli hyvää menoa, sain jopa pyöreyttäkin aikaiseksi hypylle 17. Jatkossa minun pitää mm. luottaa enemmän Nuuskuun eli viskellä sitä rennommin eikä viedä liikaa esim. okserilta 6 putkeen 7 olisin voinut viskata Nuuskun kauempaa, nyt varmistelin.
Aivan mahtavat treenit taas Sarilta. Olipa niin kivaa :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti