Ensimmäisen radan hylly napsahti käskyn myöhästymisen seurauksena. Rapsu ampaisi keppien jälkeen edessään häämöttävään putkeen ennen kuin ehdin edes tajuta mitään. Ihailtavaa irtoamista läheisriipuvaiselta. Itseasiassa yhdelläkään päivän radoista Rapsuli ei kaipaillut minua vaan haki esteitä ihan innoissaan itse. Olipa parasta!
Toinen rata oli hyppäri ja se oli upea aina toiseksi viimeiselle esteelle saakka. Jostain syystä (luulen, että ihmeellinen koikkelehtimiseni ja omituiset liikeradat olivat osasyyllisiä...) Rapsu suoritti 18. esteenä olleen renkaan päin honkia, joten hylätty tuli. Sinänsä outoa, koska ei Rapsu moista harrasta vaan rengas on ollut ihan simppeli juttu ja olen tuon rengasvarmanrekun uskaltanut laittaa renkaalle ties miten. Mutta rata oli muuten täydellinen. Hurja vauhti, pienet kaarrokset ja mahtavaa kepitystä!
Kolmas rata meni plörinäksi kepeillä. Hape ei malttanut pujotella loppuun saakka, koska edessä oli liian ihana putkensuu. Kun kepit sitten maltettiin uusintojen myötä tehdä loppuun, annoin Rapsu palkaksi porhaltaa seuraavat esteet suoraviivaisesti väärin eli suoraan putkeen ja kympille, koska nollahan oli jo menetetty, mutta koiran iloa ja motivaatiota ei ;) Loppurata vedettiin sitten täysillä ja oikein.
Rapsun yksityistreenit ovat tuottaneet hyvää tulosta. Rapsu irtoaa paremmin, hakee esteitä ja on kykeneväinen radalla sellaisiin kuvioihin kuin haluan. Starttaaminen on kivaa, kun voi yrittää tehdä sitä mitä haluaa eikä sitä mihin juuri ja juuri kykenisimme tai sitten emme. Eiköhän me joskus nappisuorituskin saada. Ehkä.
// lisätty jotenkin sinnepäin olevat ratapiirrokset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti