Eilisestä innostuneena painelimme tänäänkin metsään damikassin kanssa. Ei olisi pitänyt, niin olisi säilynyt illuusio ilmiömäisistä noutajista pidempään. Ohjelmassa oli taasen hakuruutua ja markkeerauksia.
Nuuskutin tyhjensi hakuruutunsa hienosti, joskin ensimmäisen damin kanssa piti kirmata muutama kunniakierros pitkin ruutua ja tsekata samalla missäs ne muut damit ovat. Loput tulivat suoraviivaisesti käteen. Otin väliin kaksoismarkkeerauksia ja ne Nuusku hoiti niin hienosti. Muutamien noutojen jälkeen tein vielä uuden hakuruudun, jotta saisin suorituksen ilman ekan damin kanssa laukkailua ja se menikin hyvin. Nuusku malttoi tuoda kaikki neljä damia suoraan minulle.
Rapsu puolestaan oli ihan käsittämätön otus. No ehkä olisi pitänyt lenkkeillä ennen treeniä tai jotain, eikä tempaista päivän koisannutta ja autosta kaverin noutoja katsellutta elukkaa suoraan treeniin. Oli aikamoiset kierrokset :) Jätin Rapsun istumaan ja katselemaan kun vien damit. Palatessani Rapsun viereen, Rapsu tärisi innosta ja räjähti hakuun ennen kuin ehdin hae-käskystä päästä hoota pidemmälle. Rapsu laukkasi hakuruudun takareunaa edestakaisin kuin heikkopäinen ja malttoi lopulta tuoda kaksi damia, mutta kaksi lähempänä ollutta damia jäi tuomatta, koska ei se malttanut katsoa onko niitä siinä lähellä vaan syöksyi aina horisonttiin... Markkeeraukset olivat samaa sekopäistä sarjaa. Rapsu toi upeasti yhden damin, mutta ei innokkuudeltaan malttanut painaa mieleen missä se toinen on. Kun lähetin Rapsun oikeaan suuntaan, palautui toinenkin dami hienosti. Koetin loppuun vielä toista hakuruutua siten, että kaikki damit jää lähemmäs, jospa se sitten älyäisi, että ei tarvitse aina juosta niin kauas kuin pääsee. Tämä toimi ja Rapsu palautti hienosti kaikki neljä.
Jatkossa pitää varmaan jättää Rapsun damit lähemmäs, koska ei sillä ole ongelmaa irrota kauas työskentelemään vaan pikemminkin vaikeaa huomata lähellä olevat. Pitänee myös palata vanhoihin kunnon muistiharjoituksiin mitä tein joskus Nuuskun kanssa paljon, mutta Rapsun kanssa olemattoman vähän. Tässä se sitten näkyy. Dami taskuun lenkille siis.
Treenin jälkeen lähdimme Topin ja Mörkön kanssa metsälenkille. Topi oli sen verran kiinnostunut Rapsun hännänalusesta, että taitaa olla kohta juoksu tulossa. Yleensä Topi himmailee Nuuskun seurassa eikä juuri Rapsu noteeraa, mutta nyt oli toisinpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti