Linjaa ja kiitoa ja kiitolinjaa

Rapelo alkoi potemaan tassujaan, joten jätettiin treenit väliin, jottei vauhdikkaassa menossa anturoiden väliin tunkeva hiekka alkaisi ärsyttämään niitä enempää. Punaturkit jäivät siis kauneusunille ja Sisu lähti penturyhmäänsä liitelemään. Teemana oli linjaus (3, 5), jotta höpönassukka kääntyisi hypyltä oikeaan suuntaan. Perusohjauksella linjattiin, ei mithään valssiloita tahi muita saanut tuikkia sekaan. Luulin, että treeni olisi ollut minulle haastavampi ja mietin jo valmiiksi mitä lohtusuklaata kotimatkalla ostan, mutta hyvin sujuvasti meni meillä kelpin kanssa yhteen. Linjaustahan mie rakastan ja Rapelon kanssa viljelen aina, mutta Sisun kanssa haasteeksi ajattelin sen, että menen medikoiran linjoilla, mutta aikas kivasti mie olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Eihän tuossa rimat matalalla tarvinnut juuri erilaisia linjoja edes miettiä. Sisu oli aivan Supersisu, mitä lie pähkinöitä varastellut päivän aikana.

Lähdöt olivat eilen vaikeita. Sisun selkä oli kenttien väliseen aitaan päin, kovin lähellä aitaa, ja viereisellä kentällä kävi kova vilske. Liika jännää oli ja treenin lopussa antaumuksella koetin vahvistaa lähtöjä, jolloin niissä ei tietenkään ollut enää mitään jännää. Loppusuoralle irtoaminen oli meille haastavinta, kun minun kädet, ne villit ja itsenäiset ulokkeet, lähtivät vähän sfääreihin. Ärsyttävintä on se, että mie tiedostan niiden villiintyvän tuommoisissa paikoissa ja tiedän myös mihin se johtaa, mutta silti ne mokomat murtautuvat käskyjeni alta vapauteen ja alkavat riehumaan. Minä en enää tiedä mitä niiden kanssa tekisin, voisiko ne sheipata paikoilleen? Tai teipata?

Tehtiin myös ensimmäistä kertaa A-estettä. Aluksi alastulopaikalle kiepauttaen ja sen jälkeen kerran kokonaisena. Kosketusalusta oli käytössä. Samat puolierot kuin puomillakin tulivat esille. Ollessani koiran vasemmalla puolella, sen perä pysyy asennossa paremmin kuin ollessani oikealla puolella. Mutta eiköhän tuostakin vielä kelpo este tule, kunhan annetaan sen hieman muhia kaalissa ja palataan siihen joskus uudemman kerran.