maanantai 2. syyskuuta 2013

Agilityleiriläiset

Rapsu ja Sisu hilluivat perjantaista sunnuntaihin superhauskalla agilityleirillä Villa Taivaannastassa. Majoitusta hyvässä seurassa, agilitya kahdella aurinkoisella nurmikentällä ja reippailua metsäteillä. Jänesniemen Elinan ja Ojansivun Katjan agilitykoulutusten lisäksi ohjelmaan sisältyi mm. Sisun sisarusten tapaamista (Arvo, Hekla ja Korppu), muiden tuttujen kivojen koirien kanssa ulkoilua sekä Lukkarisen Heinin vetämät fysiikkatreenit ohjaajille.

Perjantai alkoi Katjan vetämillä pikkuruisten Kauheiden lohikäärmeiden pentutreeneillä. Sisu opetteli innokkaana ensin niistoa (2) ja sen jälkeen niistosokkaria (2), joka yhdistettiin alla olevaan harjoitukseen (1-5), jossa loppujen lopuksi mutkaputki (5) ulkokautta ohjauttuna oli pienelle eläimelle kaikista vaikeinta. Vastaavaa ongelmaa ei ole omalla hallilla esiintynyt, mutta pitää ottaa silti treenin alle, koska ei se näköjään itsestäänselvyyskään ole.


Rapsu osallistui kisamaiseen treeniin, jossa oli oikein vinha ja vauhdikas rata (jota en jaksa piirtää). Juoksukalsarit veivät tollerilta pois parhaan terän ja aiheuttivat hieman häröilyä alkuun, jonka seurauksena rapsu tavoistaan poiketen otti kiellon ekalta hypyltä (ohitti). Lisäksi Raipe otti kiellon A-esteeltä (ei tainnut tajuta koko estettä vastavaloon), mutta muuten meno oli oikein kivaa eikä teknisesti ollut liian vaikea ollenkaan.

Lauantaiaamu avattiin Katjan vetämillä lohikäärmepentutreeneillä auringon herätellessä nurmikenttää ja höyrytellessä kosteutta kauniisti ilmaan. Sisulla oli ohjelmassa alla olevat kuviot, joihin kokeiltiin erilaisia ohjauksia.


Ensin huitaistiin vaaleat pallerot siten, että menin putken yläpuolelle kutsumaan, viipotin persjättöön (2-3), takaakierto (3) ja valssi (3-4). Sen jälkeen lähtö edelleen putken yläpuolelta ja poispäinkääntö (3). Loppuun vielä ohjaus niin, että lähdin melkein yhtä matkaa Sisun kanssa ja irroitin putkeen (2), vihreän hypyn leijeröinti, takaakierto (3) ja valssi (4). Toisella kierroksella kirmattiin tummat pallerot (1-4), joissa teemana oli vastakääntö (2). Tekniikat menee Sisun kanssa helposti, se lukee minua hyvin ja tekee hommia tunnollisesti. Eteen irtoaminen on kuitenkin hieman päässyt heikkenemään, joten sitä pitää muistaa ottaa joka treenien yhteyteen.

Aamupäivällä Rapsu osallistui Katjan treeniin. En tiedä oliko Rapsu väsynyt vai muuten vaan omalla juoksuplaneetallaan, mutta välillä se lueskeli ohjauksiani melko villisti ja tulkinnat olivat hieman erikoisia. Toki ohjauksessakin olisi saattanut olla petrattavaa ;) Nopeasti Rapelo väsyi, mutta teki tosi hyvin ekan setin, jossa kinkkisin kohta meille oli alla oleva ote (8-12). Yleensä meille aivan kakunpala koko kohta, mutta nyt toistuvasti onnistuin kääntämään Rapsun kymppihypyltä väärään suuntaan. Hassu ilmiö, se luki ohjaukseni (ihan tavallista käännöstä yritin...) viskiksi, joten pysyin sitten kaukana koko kymppihypystä, linjasin vaan ysille ja annoin Rapsun vaan lukea kaukana olevaa liikettäni, niin alkoi sujumaan.


Toisessa setissä näkyi Rapsun otteissa väsymystä ja se väsymys näkyin mm. siten että irtoaminen oli hyvin hankalaa. Esimerkiksi alla oleva kohta, jossa Rapen olisi pitänyt leiskauttaa pituus (16) oli hyvin hyvin vaikea. Takana oli vain tyhjää, joten ei ollut suurta imua siihen suuntaan ja aika pitkälle sain saatella, jotta se lähti pituudelle eikä ottanut kieltoa. Rapsun tahmeus sekoitti omaa ohjausta aika lailla, mutta parhaamme yritettiin ja otettiin loppuun iloista irtoamista ja yllätyksellisesti lennähtävää vinkupalloa.


Iltapäivällä Sisu aksasi Elinan treenissä pieniä otteita kinkkisestä ratatreenistä. Ekassa setissä tehtiin alla olevia vaaleita palleroita (1-6), jossa Elina hyvin pian kielsi minulta käsien ja äänen käytön ja laittoi ohjaamaan pelkillä jaloilla, rintamasuunnalla ja katseella. Paljon paremminhan se pikkukoira kulkikin, kun ulokkeeni eivät vispanneet miten sattuu ja ohjasin itsekin keskittyneemmin, kun en voinut huiskia menemään ja huudella vaan piti ihan miettiä miten liikun. Kotiläksyksi Sisun kanssa tuli ennakoiva valssi (2), välistäveto (2-3), pakkovalssi (3) ja päällejuoksu (5). Aika kivasti kaikki mitä tehtiin ;) Erityisesti päällejuoksuun Elina neuvoi verkkojen käyttöä, jotta voin pitää koko ajan oman vauhdin maksimissa eikä minun tarvitse rytmittää ja varmistella vaan koira oppii tulemaan sen ilman avustavaa rytmitystä. Muutenkin saisin kuulemma ohjata Sisua rohkeammin, samalla tavalla kuin Rapsua enkä varmistella, joten pitää ryhdistäytyä. Myös hypyn tarjontaa pitäisi vahvistaa pidemmältä matkalta, miehän olen tehnyt sitä läheltä, mutta en kaukaa enkä eri kulmista, jotenkin unohtunut puolitiehen koko homma.


Toisessa setissä tehtiin nuo tummat pallerot (1-3), jossa harjoiteltiin poispäinkäännös (2). Tosin tapa, jolla se tehtiin muistutti ennemminkin miun sylkkäriä, koska sen mie teen vastakkaisella kädellä. Hienosti Sisu siihen lähti, miulla oli pieniä ongelmia ranneliikkeeni kanssa. Elina kehoitti myös vahvistamaan takaaohjausta ja käyttämään sitä rohkeasti pennun kanssa, jotta aloitteleva koira saa enemmän itsevarmuutta. Voin jo nyt todeta, että seuraavassa Elinan treenissä saan saman ohjeen, koska en vain tykkää ohjata takaa vaikka tiedän kyllä, että sekin pitäisi osata.

Ja ilman käsiä hypylle. ©HeidiUtriainen

Sunnuntaina jätettiin Sisun kanssa aamuiset Kauheen pentutreenit väliin, jotta pääsin tekemään Rapsunkin kanssa päivän aikana jotain. Koska Rapsuli oli tehnyt aamupäivällä olevan Katjan treenin jo aiemmin kesäkaudella, siirsin Rape aamupäivän treenistä iltapäivän Elinan treeniin ja Sisun aamupäivän Katjan treeniin. Pentutreenin ja aamupäivän treenin väliin ei olisi jäänyt Sisulle lepohetkeä, joten karsin pentutreenit pois ohjelmasta.


Ensin harjoiteltiin Sisun kanssa päällejuoksu (neliöt 1-2) rytmityksen kanssa ja toistojen myötä alkoi kelpikin tulemaan hypyn yli. Sen jälkeen otettiin valssiharjoitus (tummat pallerot 1-3), joissa Sisu haki erinomaisesti ekan hypyn vaikka se oli vaikeassa kulmassa ja putkien välissä pyöriminen meni rutiinilla. Lisäksi tehtiin niistopätkä (vaaleat pallerot 1-3), josta alla Kristan ottama kuvasarja. Sisu vastasi upeasti ohjaukseen ja paljasti laskeutumispaikallaan myös, jos niisto jäi puolitiehen. Ruskeamurmeli menee siis juuri kuten ohjataan.

Hetsattu lähtö, jotta pentunen jaksaa vielä viikonlopun viimeisen rutistuksen.  ©KristaLehto

 ©KristaLehto

 ©KristaLehto

Hyvin kääntyy. ©KristaLehto

 ©KristaLehto

Iltapäivällä Rapsu nautiskeli Elinan treenistä. Mentiin minirimoilla, kun miusta Rapsun juoksut näkyi löysyytenä ja ajattelin, että matalemmilla rimoilla se jaksaisi vaivautua liikkumaan kovemmin, jolloin päästäisiin lähemmäs normaalia vauhtia. Tosin Elina totesi aika nopeaan, että ei se vauhti ole kyllä juoksujen takia kateissa vaan ihan ohjauksesta se johtuu... Se pitikin osittain paikkansa, koska tehtyäni kuten etevämpi sanoi, Rapsu liiti kuin viritetty orava.

Heti alkuunsa Elina poisti miulta kädet ja äänen, aivan kuin lauantaina Sisun kanssa. Piti siis ohjata ilman käsiä ja ääntä, ainoastaan omaa liikettä, jalkoja, rintakehää ja katsetta käyttäen. Alla muutama (1-6, 13-18) käsien kanssa hankala, mutta ilman käsiä ja ääntä onnistunut radanpätkä muistissa ja aikas hienosti Rapsu kääntyi (2, 14-15, 17) ja ohjautui saksalaisen (4) ilman käpäliäni. Erityisesti 14-15 kohdassa käsien kanssa laitoin Rapsun aina putkeen vaikka omasta mielestäni en kädelläni huiskinut vaan hienosti laitoin takaakiertoon (15), mutta Rape luki ohjauksen heti poispäinkäännöksi putkeen, jos käsi yhtään irtosi vartalosta. Kädet pois, ääni pois ja jopa aikoi kulkemaan sinne minne piti.


Kädettömyyteni taisi olla aika koomisen näköistä, koska kaimani kysyikin, että paljonko pitää maksaa, että ohjaan toisen piirinmestaruusradoista ilman käsiä. Ja minähän ohjaan, jos joku tuopi miulle palkaksi itseleivottuja korvapuusteja :) Pullasta tehdään mitä vaan. Alla Heidin ottamia kuvia.

Ja tässä saksalaisessa (ja treenissä ylipäätään) Heidi ei saanut käyttää käsiään eikä ääntään ollenkaan vaan ohjaus piti hoitaa ainoastaan jaloilla, rintakehällä ja katseella. Rapsulla on tosi katu-uskottava palkka. ©HeidiUtriainen

Tollerin väreihin sopivat juoksupökät. ©HeidiUtriainen

 ©HeidiUtriainen

Jos nivoo yhteen viikonlopun opit, niin miun pitää muistaa, että miun kädet ovat enempi haitaksi kuin hyödyksi radalla, ihan sama mitä koiraa ohjaan, niin ulokkeeni torpedoivat koko homman. Ne ovat liian villit, hallitsemattomat eikä niitä saa käyttää ennen kuin ne on kesytetty. Lisäksi viikonlopun reissulle olisi pitänyt ottaa mukaan enempi limpparia ja koiriakin olisi voinut olla yksi enempi, että ei olisi tullut kaksikolle niin väsy. Nyt saavatkin olla molemmat liito-oliot lomalla useamman päivän ja kodinvartijana olleen Nuuskuttimen kanssa vaan tehdä humputellaan. Ainakin Nuuskun tunnari palautetaan kuntoon.

Lisää aivan mahtavia Heidin kuvia löytyy täältä ja Kristan kuvia täältä.

2 kommenttia:

HeidiU kirjoitti...

tuo eka kuva sisusta on miun :P

Heidi kirjoitti...

Sorii, korjattu :)