Nuuskuttimen harmaantuneet kulmakarvat.
Viime aikoina on harrastettu koko revohkalla kimppauinteja ja Sisun kanssa pikaliitoja hallilla teemalla hassunhauska irtominen ja putkihumputtelu, jotta on saatu hyvä tekosyy lisäuimareissuille.
Sisu, jota myös saukoksi (Lutra lutra) kutsutaan, uimasillaan treenin jälkeen.
Muuan sateinen päivä senioriosastolle kaivettiin älypeli kaapista ja päästettiin aivot hommiin.
Tollerit lempipuuhassaan eli herkkujen metsästyksessä.
Lisäksi ollaan käyty mökillä elämästä nauttimassa, lekottelemassa laiturilla, grillaamassa rannassa, uimassa, olemassa vaan. Aurinkoiset ja kuumat päivät ovat lykänneet Sisun veneilyyn opettamista, kun hirveässä paahteessa vesillä oleminen on turhan tukalaa, mutta eiköhän me vielä paattiin ehditä.
Lupu Lupsutin mökkilaiturilla.
Nuusku päiväunipaikassaan, pedissä, jolle lämpeneminen kesti vajaat 10 vuotta.
Lupsu vaipumassa uneen.
Jonkin verran on tehty myös suunnitelmallisempaa treeniä. Käytiin muuan ilta Sisun kanssa tempaisemassa pesiskentällä pienet iltatokot teemalla vähän sitä sun tätä (kuulostaa tosi suunnitellulta ;) ja kokonaisuus oli oikein kiva. Liikkeestä pysähdykset eli topit olivat hyviä, muutama aivan superhieno ja loput hienoja, maahanmenot nopeita ja varmoja, seuraaminen imuttaen ja semi-imuttaen tiivistä ja innokasta, mutta käden häivytyksessä olen tunari, koska aina yrittäessäni häivyttää käpälääni alkaa Sisu hidastaa ja tippuu kyydistä, paikallaistumiset bueno joskaan ei niissä vielä ole ihmeellistä etäisyys- tai ajallista kestoa, riehuminen eli ilman lelua yhdessä leikkiminen oikein hyvää, perusasennot maailman sympaattisimpia. Häiriönä oli jotain illan hämyssä notkuvia teinejä, salaa kuhertelevia nuoria aikuisia ja yleisönä istunut tuntematon koirakko, eikä niistä muodostunut häiriötä ollenkaan vaan hienosti keskittyi pikkukelpi.
Pesiskentältä meidät mukaan lenkille poimimaan tulleet Nuusku ja Rapsu saivat myös olohuoneen ulkopuoliset minitokosessiot. Nuuskulle paikkamakuu samalla, kun tein Rapsun kanssa seuraamista. Nupa oli niin tärkeänä, hiljaa ja keskittynyt, huikean rauhallinen paikkamakuu vaikka pikkukaveri treenasi vieressä, ja Rapen seuraaminen oli parasta ikinä. Hampuusi oli niin täpinöissään, että itsekin vallan innostuin ja päädyin vihdoinkin organisoimaan paikallisille tollereille loppukesälle ohjattua tokokoulutusta, jotta tulee Rapenkin kanssa treenattua ajatuksella (oma lehmä ojassa, tottakai). Olohuoneessa silloin tällöin muun puuhastelun ohessa nykäistyt pikkusetit ovat toki paikallaan aivoja stimuloimaan, mutta jos kokeeseen meinaa, niin eivät ne kyllä vie meitä eteenpäin vaan muualle sitä pitää mennä reenimään, että tulee myös häiriötä. Kukapa se ei kotona osaisi.
Kotitokossa ollaan tehty Sisun kanssa hieman noutokapulaa, mutta se ei oikein etene. Otus tökkii sitä kuonollaan, mutta suuhun kapula ei ole eksynyt ei. Pitäisi ryhdistäytyä tämän asian kanssa ja ottaa pikkusettejä tiheämmin, että lähtisi etenemään, koska nyt taukoa on välillä aina sen verran, että taitaa koko kapula painua unholaan ja aloitetaan aina alusta. No tuleepahan kunnolla kerratut pohjat ;) Olohuoneessa on myös vahvistettu Rapsun perusasentoa, lyhyttä seuraamista ja maahanmenojen nopeutta. Rapsulin taso on hieman aaltoileva, joskus se toimii kuin unelma ja joskus se käy vähän hitaalla, jolloin minä sorrun helpottamaan treeniä ja sitten se toimii taas kuin unelma. Pitäisi varmaan edellyttää siltä enemmän, mutta en ole raskinut, kun se on niin söpö korvat lurpallaan tillottaessaan.
Tiistai-illan pentuagilityssa Sisu tutustui ekassa setissä viskileikkaukseen. Vedettiin alla olevat kuviot osissa ketjutellen (kutakuinkin: 3, 2-3, 2-4, 1-4) ja putkien välissä olevalle hypylle (3) tehtiin viski. Hyppy oli hieman helpotetussa kulmassa (punaisilla numeroilla punainen hyppy, vihreillä vihreä). Kauheen pätevä oli pikkukelpi ja alussa ajatusta takaaleikkaamisesta olikin vahvistamassa namikupponen siivekkeen (3) kupeessa.
Toisella rundilla tehtiin rengasta tarjonnan kautta. Matalaa rengasta Sisu tarjosi heti hyvin, joten nostettiin rengas maksikorkeudelle, mutta laitettiin ponnistuspaikkaan korokkeeksi muuri kyljelleen, jotta renkaan hakeminen helpottuisi. Hitusen oli hankalaa ja aivot saivat tehdä kovasti töitä, mutta hienoja toistoja Sisu lopulta tarjosi siihenkin. Kolmas parin minuutin setti sisälsi pussia. Alussa pussin suu aavistuksen raollaan ja hiljalleen enempi umpeen. Vauhdikkaita hyviä toistoja, hieman yritin itse hommaa sabotoida, mutta onneksi en pahasti ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti