Hyvää mieltä

Satu haastoi minut seuraavaan tehtävään: 

"Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen)."

Tässäpä vastaus haasteeseen, 10 hyvän mielen asiaa: 

1. Aamut. Aamun avaa aurinkoisesti Rapsun pää, joka työntyy pääni ja tyynyni väliin. Uskollisen herätyskelloni häntä piiskaa, silmät tuikkii ja kieli työntyy sieraimiini. "Huomenta, onpa ihanaa herätä yhteiseen aamuun!" hihkuu Rapsun veikeä olemus ja täyttää mieleni ilolla.
2. Kiireettömyys. Ihanaa aamua jatkaa nenääni kutkutteleva Nuuskun railakas häntä ja Nuuskun pään kylkeeni puskeutuminen, koko otuksen kiepsahdus kainalooni ja varpaiden tunkeminen suuhuni. "Rapsuta minua masusta, koska se on paras tapa aloittaa aamu" supisee pieni hassuttelija, ja minähän rapsutan, koska minustakin se on paras tapa aloittaa aamu.
3. Luonto. Aamulenkillä mieltä ilahduttavat Rapsun ylisuuret korvat, jotka heiluvat holtittomasti laukan tahdissa, Nuuskun kirsu, joka jumiutuu heinikoihin, aamukasteessa loikkivat jänöt, tuhisevat siilit, joutsenten kirkuna. Jännitystä tuovat supikoirien kohtaamiset ja metsäpeurojen jäljet. Oikein jos on virkeä, pääsee nauttimaan usvasta kanavan yllä.
4. Syöminen. Aamun iloihin kuuluu Nuuskun ruuanjälkeinen riemu ja piehtarointi. Jokaikisen ruokailun jälkeen, aamuin illoin, kohta yhdeksän vuotta. Suuri onnellisuus valtaa pienen eläimen mielen vatsan täytyttyä. Riemu on niin kokonaisvaltaista, että se tarttuu, ja kukapa sitä ei syömisestä pitäisi.
5. Lähteminen. Matkoilla, retkillä, vaelluksilla, roadtripeillä, kisareissuilla ja piipahduksilla parhautta eväiden lisäksi on hyvä seura ja kokemukset. Pohjan onnistuneelle reissulle luovat huolelliset, mutta silti vapaat suunnitelmat, hartaat valmistelut ja jännitys tulevasta. Lähteminen on kivaa!
6. Palaaminen. Aina on kuitenkin kiva palata ja olla vaan. Hauskaa on seurata kotiinpaluun jälkeistä kotikulmien tarkistusta, miten hirmuisen tarkkaan kaikki puskat nuuskitaan ja rehvakkaasti merkkaillaan oman paluun kunniaksi. Erityisen kivaa on palata kotiin silloin, kun edessä on oman lauman jälleennäkemisen riemu.
7. Harrastukset. Treeneissä parasta on yhteistyö, yhdessä onnistuminen, keskinäinen ymmärrys. Se, että toisen lajin edustaja ymmärtää ajatukseni ja haluaa jakaa tekemisen ilon kanssani.
8. Nukkuminen. Illalla luppakorvien uupumus ilahduttaa. Niillä on ollut hyvä päivä silloin, kun silmät pilkkii ja kuorsaus käy. 
9. Hiljaisuus. Hämärän laskeutuessa, samoin kuin auringon heräillessä, niin maailma kuin kotikin on parhaimmillaan. Hiljaista, verkkaista, rauhaa haaveileville ajatuksille, teehetkille, hyville kirjoille, kainaloon käpertyville koirille. Ulkona kuulee heinien kasvun ja talvisin pakkasen narskumisen.
10. Kaipuu. Tunturituulen tuiverrus tollerin korvakarvoissa, meripihkaisten silmien katse kohti kairaa, on jotain mikä pitää kokea, jotta sinne osaa kaivata. Nimenomaan osaa, saa ja on tarpeen kaihota. Se on hienoa kaipuuta se. 

Koska käsketään haastamaan, niin minä haastan kaikki tämän lukevat bloggaajat (toivottavasti teitä on viisi), ainakin ne, joita ei ole vielä haastettu.