Pyörii ja pomppii

Nuuskuli on huimassa vedossa. Tasapaino ja koordinaatio ovat kehittyneet huimasti ja Nupatsu pystyy pyörähtämään itsensä ympäri ympyrän ilman mitään horjumista. Pikkumurmeli. Arpi on parantunut hienosti, joten kaljua selkää lämmittämään on pystynyt manttelin pukemaan, mutta kyllähän nahkaa pakkasella paleltaa. Ulkoilut ovat edelleen lyhyitä tarpeillakäyntejä, mutta siitä huolimatta vilu ehtii luihin ja ytimiin. Nuuskun iloksi Rapsu on mukana ulkoiluilla, joten pieniin pihalla piipahduksiin sisältyy mukava sosiaalinen ulottuvuus. Huomenna leikkauksesta on kulunut kolme viikkoa, joten pian voidaan aloittaa vaativammat jumpat. Tähän asti jumpat ovat olleet maltillisempia, mutta vähitellen taso kasvaa ja päästään tehokkaampaan fysioterapiaan ja altaaseenkin jolkottelemaan.

Tiistai-illan treeniteemana oli vauhti sekä muistiongelmien karkoitus ja niitä tavoiteltiin tamperelaisilta nyysityllä treenillä, alla hitusen muuteltuna ratapiirros.

Heti alkuunsa päästiin Rapsuttimen kanssa hiomaan lähtöjä, koska Rapsun mielestä pakkovalssi (2) oli ihan kauheen vaikee! Ei siis millään pieni koira voinut hypyn oikealta puolelta sujahtaa, ei vaikka pakkovalsseja on tehty sata miljoonaa, ei vaikka nöyrryin alkeisiin asti ja lelu käpälässä kutsuin hypyn yli luokse, ei vaikka palasteltiin hommeli ihan vaan yhteen hyppyyn. Toisinpäin hyppely oli niin paljon kivempaa. Yhden tuhannesta yrityksestä sain onnistumaan ja se olikin siistiäkin siistimpi veto, mutta koska en jaksanut tarpoa nälkäisenä epäonnistumisen suossa, otin hypyn (2) suosiolla takaakiertopersjättönä. Ne onnistuivat oiken tsäpäkästi, joten ilmeisesti Rapsulla oli takaakiertopäivä. Moinen ohjausvalinta aiheutti vaelluskengät jalassa juoksentelevalle ohjaajalle suuria vaikeuksia jatkotilanteessa (5), kun ei oikein kulkenut ohjaajan laukka kevyesti ja koiralla puolestaan oli kaasua vaikka muille jakaa. Muilta osin tekemämme pätkä (1-19) meni perusräpellyksellä, ei oikein tullut mahtifiilistä, mutta ihan jees pätkiä. Suurta ohjauksellista nerokkuutta treeni ei vaatinut vaan enemmänkin oikein ajoitettua liikkumista missä oli haastetta ihan riittämiin.

Rapsulilla oli lystiä. Erityistä iloa toivat upouudet lelut, joita hamstrattiin Kuopion reissulla Mustin ja Mirrin alennusmyynnistä. Rapeli sai silloin itse palkkansa hyllystä valita ja ilmeisen mieleisiä valikoi, koska treenissä ilahduttivat erilaiset vinkupallot ja treenin jälkeen veijari juoksi hallin pihalla kiekkoa vinkuapina suussa melkoisen kauan ja hartaasti.