lauantai 19. heinäkuuta 2014

003 ja lupa tappaa


Ollaan harrastettu urakalla kimppauintia, polskuteltu matkaa, jossa yhtäjaksoisen uinnin kesto on ollut reilut 20 minuuttia kerrallaan. Rapsu tykkää uida yhdessä ja se on niin hassu, kun se vetää totisella ilmeellä koiraa miun kanssa rinta rinnan. Lupu ui yhdessä uidessamme hupaisan tiukasti, tosissaan ja täysillä sekä juo tavoilleen uskollisena niin paljon, että kesken uinnin pitää mennä rannalle pissille. Voi sitä vauhtia millä se paahtaa takaisin järveen! Kuulostaa tullessaan kitisevältä soutuveneeltä, mutta aallokko on kuin moottoriveneen jäljiltä. Hyvä jottei juokse veden päällä ja korvat on virtaviivaisesti ilmanvastusta pienentämässä. Nuusku on jaksanut uimareissut hyvin, ei mitään ongelmaa, ja fiksuna kroolaa rennosti.

Rapsutin.

Nuuskutin.

Kaksoset.

Luputin.

Hikinen kolmikko.

Toissapäivän reissulla olisi saanut hienoja kuvia koirista, jotka uivat kalojen kanssa. Erityisesti Sisun jaloissa uiskenteli parinkymmenen ahvenen parvi, isoimmat ihan eväskokoa, eikä eväkkäitä häirinnyt Lupsu ollenkaan eikä Lupsua eväkkäät. Tosin Sisu ei kaloja tajunnut vaikka olisi se ne voinut havaita, jos olisi hoksannut katsoa. Kirkkaan veden läpi näkyi kaikki vesihirviöt.

Pitkospuilla.

Virkistäydyttiin päivänä jonain Kalliojärvenkierroksella, jolla sää ei ollut liian kuuma, viilentyminen onnistui supsikkaasti kierron kohteena olevassa järvessä eikä juomavedestäkään ollut pulaa. Ainoa miinus oli paarmat, joita oli muutama liikaa ja toki se, että punaturkit perinteiseen tapaan karkasivat laavulle (aina vain aikaisemmin, juuri ennen kuin aiot ennakoida tilanteen) kohteenaan pahaa-aavistamattomien retkeilijöiden makkarat. Onneksi oli vasta nuotio viritteillä ja makkarat piilossa. Kelpie pysyi uskollisesti siinä missä pitikin.

Mihin Rapsu meni?

Sisu ui.

Rapsun juomahetki.

Nuusku kävi mutakylvyssä.

Unski ja Unskin peräsin.

Sisu on nykyään eri hurja kärpäsentappaja. Se tuijottaa hievahtamatta sisällä pörräävää ötökkää, seuraa sitä katseellaan, laskee lentoradan ja iskee kuin kobra. Kohde kuolee välittömästi. Agentilla on lupa tappaa itikoita ja kärpäsolioita, mutta perhosiin ja ampiaisiin ei saa koskea.

Eilen kipaistiin treenaamassa Mapen, Helmin ja Tuitun kanssa. Tehtiin takaaleikkauksia, joissa minulla oli ajoittain ajoitus hakusessa, mutta malttaessani olla jyräämättä koiraa saatiin hyviä toistoja, sekä keinua, jossa edettiin taas hitusen. Treenin jälkeen jälleen koirakavereiden kanssa uintia, tällä kertaa Leinosenlammessa, ja Lupsutinhan ui. Tavoistaan poiketen se intoutui myös vesinoutoihin, koska huomasi olevansa porukan uimamaisteri ja sillä piti vähän lesottaa. Toisin sanoen Sisu nyysi muille heitetyt kepit ja kruisaili järvellä polleana risukasa suussa. Miehän en sille ole mitään ikinä heitellyt, kun se on pikemmin himouimari, jonka uintia saa rajoittaa kuin koira, joka tarvitsee tehtävän uidakseen. Oli sitten ilmeisen eksoottista ja hauskaa, kun pääsi noutamaan ja siitä piti ottaa kaikki irti.

Ei kommentteja: