keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Sisu Poika lähtee kohta lapasesta

Sen piti olla tyttö, mutta sillä on munaa vaikka muille jakaa! Ainahan pikkukoira on ollut etevä harrastuskaveri, mutta täytyy sanoa, että jokainen juoksu on tuonut mussukkaan asteen verran asennetta lisää. Nykyään se on hurjan makealla tavalla riivattu, vauhko ja vimmainen elukka. Eikä ollut pikkukoiran  riemulla rajoja, kun pääsi pitkästä aikaa ikioman ryhmän treeneihin.

Illan pentuagilityssa teemana oli peruskäännökset (4, 6, 8) ja lisäksi tehtiin A-estettä. Tehtiin ensin vaaleat pallerot (1-10) ja Sisu toimi kuin unelma, kääntyi tiukasti ja veti huikealla asenteella. Olin itsekin vallan mainio, koska sain olla omalla mukavuusalueella ja tunsin tietäväni mitä tein. Pystyin vetämään asenteella ja voi tytöt miten hienosti Sisu siihen vastasi. Se oli ihan hurja!


Toisella kierroksella vedettiin sitten tummat pallerot eli sama treeni pelikuvana. Olisi ollut fiksua treeniin tutustuessa käydä sekin ajatuksella läpi, mutta enpä ollut fiksu. Järkyttävän hankalaa oli muistaa treeni ja joutui ihan juostessa miettimään esteiden järjestystä, joten ei varmaan tarvitse sanoa, että ohjaajan ote oli hitusen heikko. Saatiin kuitenkin homma vedettyä, mutta ei jääty sitä hinkkaamaan, koska Sisulla ei ole peruskäännöksissä mitään heikkoa, ainoastaan minulla oli älyssä vajausta enkä halunnut himmentää hienoa fiilistä omalla tumpeloinnillani. Kouluttajalta tulikin Sisun taidokkuudesta kehuista kaunein "se kääntyy kuin äitinsä".

Kolmas setti oli A-esteen alastulotreeniä. Nostin murmelin harjalle, hetsasin vauhtia ja hienosti Sisu haki alastulopaikan ja minä sain jatkaa eteenpäin. Vielä siihen pitää kuitenkin saada varmuutta ennen kuin voi koko estettä huitaista. Jäähdyttelylenkki oli Sisusta parhautta, kun se pääsi pitkästä aikaa Ulpun ja Ellin kanssa jäälle hipattamaan.

Ei kommentteja: