Valmennusta ja terapiaa

Rapsu on saanut kunnian päästä JoA:n valmennusryhmään, joka harjoittelee pari kertaa kuussa tavoitteenaan arvokisat. Viime sunnuntaina matkasimme ryhmän kanssa Kuopioon ACE:lle Kataisen Harrin valmennukseen. Treeni oli aivan mahtava ja palaute kannustavan rakentavaa. Tykkäsin kovasti. Alla sinnepäin ratapiirros.

Ehkä suurinta antia oli palaute oman vauhtini rytmityksestä kontakteilla, koska Rapsullahan on  juoksukontaktit, mutta itse liikun kuin sillä olisi 2on-2off ja olen sitten myöhässä kontaktien jälkeisissä tilanteissa. Saatuani rytmin kohdalleen ja otettuani tilanteen haltuun ennen kontaktia, ei minulla ollut mitään hankaluutta ehtiä kontaktin jälkeisiin tilanteisiin. Oikein oli valaisevaa, joskin jalat olivat hapoilla heti. Rytmityksestä muualla radalla sain myös palautetta, mutta siihen olenkin tässä aikojen saatossa jo tottunut. Ehkä se koiran ihastelemaan jäämisen tarpeettomuus joskus menee ymmärryksestä myös käytäntöön. Ainakin elän siinä toivossa.

Päällejuoksut, niistot ja niistosokkarit pelitti Rapsun kanssa hienosti. Jostain kumman syystä minulla oli suuria vaikeuksia pakkovalssissa (14) johtuen varmaan siitä, että en juuri pakkovalsseja viljele, koska tilan ja itseni hahmottaminen on niin heikkoa. Kepeille treenattiin takaaleikkauksia mitä olen aina vältellyt, koska olen ajatellut, että ei se Rape niitä kestä, mutta hyvinhän tuo kesti. Vauhti hieman hidastui pujottelun alussa, mutta se on vain tottumattomuutta ja harjoittelukysymys. Erityisesti hämmennyin takaaleikkauksen onnistumisesta välillä 21-22. Tuohon kohtaan kuitenkin olisi ollut nopeampi suomalaisentyylinen vienti, jonka olisinkin kisoissa valinnut, mutta siinä vaihtoehdossa ei olisi ollut mitään treenattavaa.

Mukava oli huomata, että Rapsu tuli perässäni kuin tuulispää esteitä väliin jättämättä, kulki tiukasti sinne minne sen ikinä halusinkin ja erityisesti mieltäni hiveli toteamus, että tuolla vauhdilla voitetaan ihan mitkä kisat tahansa. Rapsu ei siis jännittänyt yhtään uudessa paikassa vaan veti ihan täpöllä. Kisauran alkuvaiheessa Rapsulla oli kuitenkin uusissa paikoissa melkoista hyytymistä ilmassa, joten tuli oikein hyvä mieli huomatessa, että nykyään se on paikassa kuin paikassa kotonaan. Sain myös huomata, että oman kunnon kohotusta on tiedossa ja juoksulenkeistä useampi on vedettävä intervallina. Liian löysää ollut tähän asti. Tuntui kuolema korjaavan.

Nuuskuliinus kävi maanantaina lihashuollossa Helillä ja vointi oli hyvä. Yläselässä oli toisella puolella pikkuinen urheilijan jumi, mutta se laukesi samoin tein. Mitään ihmeellistä ei löytynyt, joten treenit saavat jatkua normaalisti, vaikka joulutauollehan tässä jäädään.