Köydestä lihapulla ja treenarista sohvaperuna

Rapsuliini vaihtoi päivän vesipelastustreeneissä köyttä lihapullaan. Otettiin vaihteeksi pelkkää vientiä omalla esineellä eli köydellä. Ensimmäisellä kierroksella otin hurjat kolme toistoa. Ensimmäinen lähetys vedestä meni hienosti. Toisen ja kolmanen lähetyksen tein rannalta ja ne menivät myös mukavasti, veneestä tuli Rapsulle kannustusta ja kehuja. Jokaisella kerralla Rapsu pudotti esineen veneen viereen, mutta se nyt oli aivan yhdentekevää, koska tällä hetkellä treenattavana on nimenomaan lähdöt eikä lopetukset. Niitä ruetaan hiomaan sitten, kun lähtö tapahtuu kuin tykin suusta. Kahden asian samanaikaisessa korjauksessa kun ei mielestäni ole kovin suurta järkeä.

Toisella kierroksella jatkoin lähetyksillä rannasta. Otettiin kaksi toistoa, joista jälkimmäisellä taisi esinekin pysyä kidassa loppuun asti. Olin treeniin oikein tyytyväinen, koska kertaakaan Rapsu ei käynyt esineellä vedessä lutraamaan eikä myöskään koettanut lähteä rannalle rälläämään. Rapsuli oli keskittynyt tekemään ne viennit ja hyvin tekikin. Tällä hetkellä se tarvitsee siihen veneestä rohkaisua ja matka on lyhyt, mutta pikku hiljaa siitä hyvä tulee. Ilmeisesti palkkana mehevä koko kidan täyttävä lihapulla oli onnistunut valinta.

Vepellyksen jälkeen Rapsutin treffasi Zorron jamiskalla. Kävimme puolentoistatunnin metsälenkin ja Zorro kävi myös hieman polskuttelemassa. Kovin suurta leikkiä ja rallia ei esiintynyt vaan yhdessäolo oli enemmän hengailua.

Eilen Nuusku ja Rapsu jolkottelivat Akun ja Ellan kanssa lykiksellä ja Rapsusta oli erityisen hauskaa, kun löysimme mustikka- ja vadelma-apajat. Rapsu imuroi mustikoita ja vattuja suoraan mättäistä ja puskista. Polkua pitkin etenevä mustikkaimuri on melkoisen hauska näky. Nuuskis tykkää myös marjoista, vadelmista mustikoita enemmän, mutta Nuuskulle marjat pitää poimia valmiiksi. Puskista suoraan riipiminen on ilmeisesti liian rahvaanomaista.

Nuuskuttimen jumpat ovat jatkuneet mallikkaasti. Puolierot ovat kaventuneet melkein olemattomiin. Tosin huomasin, että poropaisti jumppapalkkana on liian hyvää ja aiheuttaa hieman hötkellystä liikkeisiin. Edelleen rappusten yläosassa huomaa väsymystä Nuuskun nousussa, muutoinhan siinä ei vammautuminen ole näkynyt enää aikoihin. Tuo kuitenkin kielii siitä, että Nuusku ei ole parantunut ennalleen enkä oikein enää jaksa uskoa, että se täysin toipuu, koska aikaa on kulunut jo kaksinkertaisesti alkuperäisestä ennusteesta. Sinänsä harmillista, koska Nuusku rakastaa harrastuksiaan, joista suurimmalle osalle se joutunee sanomaan hei hei.