Nuuskulla kepitys pelitti erinomaisesti joka kulmasta ja erilaisilla leikkauksilla. Nupa kesti erityyppiset takaaleikkaukset, valssit ja persjätöt kepeillä upeasti ja lammaspatukan repimispalkkaus sai Nuuskun kepityksen ihan uusiin sfääreihin. Rapsukalla keppien hakeminen oli fantastista minun hiipparoinneista riippumatta, vauhti hurja ja ollessani keppien oikealla puolella myös lopetus tyylikäs. Jostain syystä R on kehittänyt itselleen kymmenennen kepin syndrooman silloin kun olen pujottelun vasemmalla puolella ja se toistui koko ajan. Saatiin siihen muutama onnistunut toisto, mutta niitä vääriä noin miljoona.
Puomilla treenattiin kiihkoa ja vauhtia alastuloon. Se toimi Nuuskulla hyvin, mutta Rapsulla vain pelkällä alastulolla. Koko puomin kanssa Rapsu alkaa passaamaan vauhtia liikaa. Ei kiva. Kiihkoa sillä kyllä on lelua revitettäessä niin että minulla veri roiskuu, mutta jostain syystä se ei riitä tarpeeksi vauhdikkaaseen alastuloon.
Tänään treenasimme kimppatreenissä alla olevat pätkät.
Ensin tehtiin punaiset 1-12. Nuusku liiteli näpsäkästi ja pääsin testaamaan kepeille vientejä mukavasti. Toimi kivasti. Tosin pätkälle 10-12 olisin halunnut saada onnistumaan myös mahdollisen puolenvaihdon, koska tuommoisia pätkiä kisaradoilla on tuon tuosta ja aina niissä minun meno ontuu. Niin ontui tänäänkin eikä siihen tullut mitään siedettävää kuviota kehiteltyä.
Rapsun kanssa olin lirissä kepeillä. Halusin tehdä puolenvaihdon ennen keppejä, koska en halunnut käyttää tätä treenikertaa kymmenennen kepin syndrooman parissa. Rapsu vain tykitti pituudelta kepeille niin maan mahtavan lujaa, että valssia en siihen ehtinyt tekemään eikä se tuommoisessa kohdassa kestä minun tökeröä takaaleikkausta. Persjätöllä homma kuitenkin pelasi paremmin kuin hyvin ja sain Rapsun käännettyä tiukasti kepeille.
Toisena pätkänä olivat vihreät 1-13. Nuusku haki kepit hyvin, mutta selkeästi se kokee avokulman haastavampana ja se näkyy pujotteluvauhdissa. Hain vauhtia lisää keppien päässä olevan avustaja-lelu-yhdistelmän avulla ja se toimi. Pöydästä Nupa luisui pariin otteeseen yli, kun en älynnyt jarruttaa tarpeeksi sen vauhtia.
Rapsulle tällä pätkällä yllättäen suurimmaksi haasteeksi muodotui keppien hakeminen. Turhan usein joko toiseen tai kolmanteen väliin. Tosin Rapsu kävi kovasti kiihkeänä koko treenin, koska mukaan oli pakattu lempilelut ja ei vissiin ihan keskittyminen sitten riittänyt. Pöydän kanssa Rapsuttimella ei ollut mitään ongelmaa.
Treenasin vielä Rapsun kanssa puomia avustajan kanssa, josko siihen tulisi silloin enemmän vauhtia, kun avustaja palkan kanssa puomin alastulolla hilluu, mutta eipähän tuosta ollut apua. Aivan samaa menoa kuin ilman avustajaa; pelkkä alastuloa tullaan kohtuu reippaasti, mutta hitusen passaten ja koko puomia enemmän passaten. Ilman avustajaa pelkkä alastulo taitaa olla jopa vauhdikkaampi. Mutta ei tuo kokonaisuutena vielä mitenkään hyvältä vaikuta. Voi miten minä kaipaan siihen tuurikontaktien tuomaa iloa ja reippautta ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti