torstai 31. joulukuuta 2009

Helppoa hillumista

Vuoden viimeisen päivän kunniaksi suuntasimme hallille ottaman ihan simppeliä muutaman esteen perustreeniä. Jotta homma ei vahingossakaan menisi liian pitkälliseksi hinkkaamiseksi, mukaan otettiin nameja hyvin rajallinen määrä, jos en muuten malttaisi lopettaa lyhyeen ;)

Aluksi treenattiin puomin kontaktia kuntoon, sillä molemmillehan on uusittu puomin kontaktin suoritustapa, koska Nuuskun virheprosentti alkoi kasvamaan, joten jotain oli tehtävä. Otin toistoja aluksi pelkällä alastulolla siten, että laitoin sen pöydän päälle, jotta vauhti ei kasvaisi liikaaa ja aivot pysyisivät kyydissä. Molemmat malttoivat painaa kosketusalustaa ja kimmota vasta sitten noin 7 metrin päässä olleelle namikupille.

Välillä hilluttin putkien ja keppien parissa alla olevan kuvion mukaan. Todella vaativaa :) Treenattiin putkesta keppien hakua avo- ja suljetusta kulmasta siten, että tein väliin joko valssia, persjättöä tai takaaleikkausta sekä pidin kepeille mukavaa sivuttaisetäisyyttä. Lisäksi keppien päässä odotti namikulho. Molemmissa putkissa ulostulokulmat oli aseteltu siten, että niistä painaisi väistämättä väärään väliin, jos luppakorva ei keskity hommaansa. Hyvin meni tämäkin, joskin Nuusku yritti kerran livistää namikupilleen etuajassa ja Rapsu haki avokulmasta tokan välin ensimmäisellä persjätölläni johtuen siitä, että jätin sille kehnosti tilaa keppien alkuun. Kun maltoin olla hönkimättä itse kepeille, onnistui homma hienosti. Rapsu on eri vekkuli reenikaveri, sillä kun treenataan keskenään, se ei yritä kirmata tyhjentämään namikuppia omin luvin, vaan tekee hommat keskittyneesti loppuun saakka. Mutta jos paikalla on muita, Rapsun keskittymisestä menee iso osa siihen, että sen pitää varmistaa olevansa varmasti se, jonka kitaan herkut menevät.



Loppuksi jatkettiin puomin parissa. Nostin alastulon paikoilleen ja otettiin koko puomia. Nuusku veti hurjaa vauhti, teki täpäkän alustan kosketuksen ja jatkoi sutena namikipolle. Täydellisiä suorituksia :) Rapsu ennakoi alastuloa, vauhti kävi hitaammaksi, kosketusalustaa kosketettiin varovasti ja varmistellen, mutta kimmottiin iloisesti kipolle. Toistoilla reippautta tuli lisää, mutta ei se mennyt koko puomilla vielä yhtä hyvin kuin pelkällä alastulolla. Virheettömästi kyllä, mutta ei nopeasti ja iloisesti eli siten kuten sen haluaisin menevän. Mutta eiköhän se tuosta.

Ei kommentteja: