sunnuntai 12. heinäkuuta 2009

Jaettussa makuupussissa

Lähdin Nuuskun kanssa viikonlopun Pieksämäen mejäkokeeseen retkeilymeinigillä, sillä meidän pitää harjoitella telttailua koirien kanssa pohjoisen reissua varten. Ja helpompi aloittaa ensin yhdellä karvakuonolla ja siirtyä vasta sitten kahteen.

Lauantai meni jälkiä tehdessä ja Nuuskulla lammessa polkutellessa. Koska koko päivä vietettiin ulkoilmassa, Nuuskua ei tarvinnut houkutella telttaan nukkumaan. Nuusku kuukahti makuualustalleen ja tyynylleen telttaan sujahtaessaan. Turkistaan hieman kostea kaupunkilaiskoira sai yöpuvukseen manttelin siltä varalta, jos yöllä tulee kylmä. Nuuskutin tuhisi pää tyynyllään onnellisena melkein koko yön, mutta jossain vaiheessa havahduin siihen, että Nuusku yritti sykkyröityä pienemmälle ja pienemmälle kerälle. Huomasin Nupan vaihtaneen paikkaa kylmälle telttapohjalle ja siinä se reppana koetti värjötellen pärjätä. Pyysin Nuuskun makuupussiin, jonne se kömpi riemumielin ja aloitti tyytyväisen kuorsauksen. Hiukkasen ahdastahan siinä oli ja aamulla Nuusku oli pussissa edelleen, mutta minut oli tuupittu sieltä puoliksi ulos. Joten tulevaa ajatellen opin tästä sen, että koko teltanpohja pitää vuorata makuualusilla, kaikilla pitää olla omat makuupussit niin minun ei tarvitse palella ja koiraa ei päästetä uimaan enää niin myöhään, että se ei ehdi kuivua yöksi, koska kostea koira ei tunnu hyvältä kainalossa.

Sunnuntaina olikin kokeen vuoro. Siitä ei ole paljoa sanottavaa, sillä se meni Nuuskun osalta mönkään. Tai no ehkäpä kuitenkin minun osaltani, sillä minähän sen olen kouluttanut ja valmistellut kokeeseen, joten jokin siinä meni pieleen. Nuusku aloitti vahvasti, mutta vähitellen koko olemus muuttui ja Nupa lähti haahuilemaan n. 10 metriä ennen ensimmäistä kulmaa. Palautin sen jäljelle, jolloin Nuusku merkkasi kulman, mutta lähti pian sen jälkeen seikkailemaan omiaan. Se riitti minulle ja ehdotin tuomarille kokeen keskeyttämistä, koska Nuusku ei ole ollenkaan oma itsensä. Yhtä luokatonta räpellystä Nuusku ei ole ennen esittänyt, ja pitää toivoa, että ei ota tavaksi. Nyt pitää sitten miettiä missä on vika, jotta saadaan seuraava koe menemään jälleen onnistuneesti omalla tasolla.

Ei kommentteja: