Puntti on ihana

Nuuskun ja Rapsun aamu alkoi vauhdikkaasti Puntin seurassa. Suuntasimme maastoretkelle sumuiselle Jaamankankaalle ja olipa kivaa. Puntti ja Rapsu hippastelivat ja Nuusku kävi välillä tarkastamassa meneekö kaveruksilla liian lujaa. Puntilla on hilpeä tapa houkutella Rapsu leikkiin kiskomalla Rapsua vasemmasta korvasta. Tapa ilmeni jo kaverusten ollessa junioreita ja hyvin toimii edelleen :) Hauska oli nähdä Punttia ja Hannelea pitkästä aikaa, jospas taas saisi aikaiseksi painitreffailla useammin.

Iltapäivällä olikin vuorossa rallytokotreenit. Pia oli suunnitellut monenlaista rataa ja niitä mentiin. Paikalla oli jopa muitakin kuin pelkät vakiokävijät :) Meidän rallyily on vielä lähinnä totuttelua hommaan. Liikkeet on suurpiirteisiä enkä pidä otuksia seuraamisessa ollenkaan. Tämä siksi, että molempien tiiviin seuraamisen opettelu on vaiheessa enkä aio pilata sitä liian pitkillä seuraamispätkillä. Tällä hetkellä mennään jotain viittä askelta... hitaasti hyvä tulee :) Ohjaaja on erityisen ylpeä siitä, että osasi tehdä saksalaisen käännöksen. Vähemmän ylpeä puolestaan siitä, että onnistuu aina kompuroimaan pujottelutörppöihin. Juuh, siitä liikkeestä ei Heidi tykkää.

Rapsulla saattaa olla juoksut tulollaan, sillä Mörkö osoitti aikamoista mielenkiintoa Rapsun ahteria kohtaan. Yleensä Rapsun perä on Mörköstä yhdentekevä, joten saa nähdä miten on. Rapsullahan juoksukierto on tosi mielenkiintoinen. Ekat juoksut tulivat n. 10 kk iässä ja toisiin juoksuihin olikin sitten n. 18 kk väli. Jännityksellä odotamme mikä se nyt on ;)

Viikon agitreeneissä oli yllättävää kuulla, että Nuusku on nykyään Rapsua nopeampi. En kyllä tiedä uskoako tuota, mutta tottahan se on, että Nupander on saanut vauhtia huimasti lisää syksyn tauon aikana. Ilmeisesti kiihkoa on patoutunut niin paljon, että nopeus kasvaa :) Nuuskun kanssa treenaaminen on niin antoisaa, että päätin sitten lähteä tammikuussa ihan Kemiin asti kisaamaan. Kemissä on kuulemma kivaa.