Aamukävelyllä lumettomassa maailmassa.
Viime viikolla tapahtui vaikka mitä kivaa! Tiistain aksat olivat lystikkäät ja pikkuruskea oli intopinkeänä. Haasteellista oli keppien (4) aloituksessa sekä vauhti että kulma ja toisella kerralla (16) lopetus seinän läheisyyteen. Muuten pieni murmeli veti taidokkaasti tukka tanassa ja saatiin nauttia vauhdin hurmasta.
©NiinaMononen
Torstai-iltana käytiin maastoretken tuoksinassa tempaisemassa ihan pienen pienet omat pikkuaksat, noin viiden minuutin sessio keppikulmia, jotka jäivät tiistailta kismittämään. Hyvin haki ja taipui mitä ihmeellisimmistä lähetyksistä, joten nämä nyt vaan vaativat treeniä osana rataa. Vauhdin noustessa sekä ohjaajan että koiran aivot lentää narikkaan, joten radalla keppikulmat ovat hankalampia kuin niitä asiakseen treenatessa.
Perjantaina koetti perusarjesta poikkeavaa myös seniorijaostolle, kun matkattiin naisissa Liperiin. Samoiltiin hyvässä seurassa sammalmetsän (ja lehmänkakan) tuoksuja nuuskutellen pari tuntia. Sisu iloitsi nuoresta ja nuorekkaasta paimenkoiralaumasta tollereiden nautiskellessa springeriseurasta. Vaikka seniorijaosto ei kimppalenkeillä rieku ja riehaannu, niin silti niistä huomaa, että ne tykkäävät välillä lenkkeillä kunnon jengillä. Kaikilla oli hauskaa paitsi minulla lenkin alussa, jossa ensin katosi Nuuskutin autiotalon taakse evästelemään jollain ruholla ja sen jälkeen piti etsiskellä Rapsutinta, joka oli sillä aikaa löytänyt kuusen alta kalanperkuut ja kompostijätteet! Pikkukelpi osasi ainoana kolmikosta käyttäytyä vierailulla vähemmän nolosti.
Viikonloppu olikin pelkkää riemua ja riehakkuutta pullollaan, koska Tampesterin suunnalta saapui vanhoja kavereita ja sukulaisia kulmille, joten piisasi treffejä ja treenejä. Nuusku ja Rapsu pääsivät vaihtamaan kuulumisia Ellan kanssa ja Sisu sai palautella mieleen pentuajan Iita-kaveriaan. Tollerikaksikon hännät heiluivat hilpeinä, erityisesti Rapsu iloitsi Ellan kanssa rinnakkain jolkotuksesta pitkästä aikaa. Taisi vetää vertoja jopa lumessa piehtaroimiselle! Kaiken kukkuraksi Sisu näki pitkästä aikaa Hinku-äitin laumoineen. Voi pienen kelpin sydämen sykettä, hyvä, että turkin alla pysyi! Ja olipahan itsekin mukava nähdä tuttuja ihmisiä koirineen ja vaihtaa kuulumisia. Kaisan napsimia kuvia viikonlopulta löytyy täältä.
Osallistuttiin luonnollisesti myös Katjan koulutukseen ja kauheen kivaa oli! Sisu kulki tiukasti ja antoi kaikkensa. Vähän kelpiä korpesi jäädä istumaan puomin viereen ja muutaman kerran sain kuulla painavan sanan ohjaustaidoistani, mutta pääosin yhteistyö oli hyvin nautinnollista. On sen kanssa vaan niin kiva tehdä! Kotiläksyksi tuli rytmitys (yllätys!!) kovasta vauhdista kääntävään ohjaukseen ja vippaus.
Tämä viikko on metsälenkkeilty, palauduttu viime viikon aktiviteeteista ja latauduttu loppuviikkoon. Kuka arvaa mitä hauskuutta on tiedossa vappuna? No kisat! Ja toiset kisat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti