Kylläpäs saatiin riemastuttava päätös sairasviikolle. Kartturi virittäytyi kisoihin makaamalla kolme päivää peiton alla sisälmyksiään ulos yrjöten ja oli luonnollisesti iskussa kisapäivänä. No ainakin koomassa. Mutta onneksi ohjaajan kooma ei lohikäärmettä hyydyttänyt vaan napattiin mukaan hieno (jos ei huomioida ohjaajan loppusuoran "en oksenna, en oksenna, en kaadu, en oksenna..."-huojuntaa) nollarata ja makea hyllytys.
Arvoin kauan, että lähdetäänkö itsetuhoiselle retkelle, mutta koska olo oli kuitenkin kohentunut (pysyin hereillä kolmen tunnin settejä enkä edes oksennellut enää) ja edellisten kisojen jälkeiset treenitkin menivät aivan huikea hyvin, niin ajattelin sitten, että JOO!
Muotka oli suunnitellut huikean hauskat radat ja kaiken lisäksi ne olivat ilmoitustaululla näkyvillä ennen rataantutustumista, lystiä! Olisi saanut mennä paniikkiin hyvissä ajoin ennen rataan tutustumista, jos olisi halunnut, mutta radat olivat sopivat haastavia eli ei aihetta paniikkiin enkä kyllä olisi jaksanut panikoituakaan olemattomilla energioillani. Eka rata oli meiltä oikein hyvää tekemistä loppusuoraa lukuunottamatta missä nousi yrjö kurkkuun, huippasi ja meinasin kaatua. Hieman vaikutti miun hyytyminen lentoliskon tekemiseen ja pää kääntyi minua kohti ennen loppusuoran joka estettä mikä näkyi loppusuoran vauhdissa. Taistellen kuitenkin nollalla maaliin. Loppusuoran hyytymisestäni suivaantuneena piiskasin itseeni asennetta tauolla; jos on kerran lähdetty, niin sitten juostaan vaikka henki menisi. Niin! Tauolla venyttelin makuuhaavani ja kehitin hyvää asennetta. Toinen rata olikin superhienoa tykitystä aina neljänneksi viimeiselle esteelle saakka, jossa yhdistyi ohjaajan kooma ja hauvelin keskittymisen herpaantuminen. Tarjottimella ollut nolla napsahti ohi suun, mutta kokonaisfiilis oli aivan huikea. Sisu on niin hieno pieni eläin ja tekee hurjalla asenteella :)
Oma kooma oli kyllä aikamoinen. Mitään muista kenen kanssa edes puhuin vai puhuinko kenenkään (joten kaikille vaan moi, jos jäi sanomatta) ja lähtiessä meinasin rysäyttää autollakin jonkun kotteron kylkeen, että ehkä kuitenkin ensi kisoihin pitää koettaa lähteä ilman salaista ohjausasetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti