Ysikympin avokulma oli hitusen haasteellinen, varsinkin, kun menin koiran linjalle seisomaan tai vaihtoehtoisesti käänsin kroppani jonnekin viidenteen väliin ennen kuin Sisu ehti aloitusta lukita… Ninka mukavasti ohjeisti minut järkevään toimintaan ja nyt, kolmennen koiran kohdalla (!!!), osasin yllätyksekseni liikkua oikein, jotta hauvelini pystyi aloittamaan hankalan avokulman. En sabotoinut vaan tuin! Aivan huikean hienoja toistoja saatiin.
Toiseen settiin en enää kepukoita halunnut ottaa, kun eka setti oli niin mainiota eikä siitä jäänyt mitään hiottavaa. Sen sijaan tehtiin puomille muutama asennetoisto siten, että kehun lisäksi pallopalkan sai vasta toisesta puomista (14). Hauska oli huomata, että pikkukoira tarjoasi vielä enemmän kiukkua suoritukseen, kun sosiaalista palkkaa isompaa ei tullutkaan.
Onhan Sisulle "palkattomia" puomeja tehty ennenkin, mutta siitä huolimatta olen havainnut, että kisoissa Sisu on toistuvasti tehnyt ekalla aksaradalla hienon puomin, mutta toisella vähemmän tulisen (ei kuitenkaan mitään matkalaukkua, mutta itse huomaan, että parempaankin olisi pystynyt), joten pitää nyt treenata sillä enemmän ja eri tavoin tuommoisia "ekasta suorituksesta ei tule kuin lämmintä kättä"-puomeja, että luotto omaan osaamiseen säilyisi toistoissa myös kisoissa. Nyt ei ollut minkäänlaista asenteen laskua, päinvastoin!
Tänä aamuna maa oli jälleen valkoinen ja erityisesti Rapsu oli siitä ikionnellinen. Pikkupakkanen takasi sen, että metsän lumiplänteillä oli hyvä luisto, joten piehtarointeihin sai kivaa liukua. Luonto oli niin kaunis ja ihan harmitti, kun ei ollut kameraa mukana, jolla olisin voinut ikuistaa lammikon yli lumen peittämia pitkospuita jonossa tepastelevan kolmikon. Näytti kerrassaan hyvältä!
Nuusku on päässyt vähän lihomaan, joten vinkkejä kevyestä, mutta mahan täyttävästä ravinnosta otetaan vastaan! Nykyistä annoskokoa ei voi enää pienentää, koska Nupa on muutaman kerran tyhjentänyt Sisunkin ruokakupin, kun omasta mielestään on niin nälissään. Kilttinä laumanjäsenenä Sisu väistää, kun valtiatar ryysii kupille, vaikka oman kupin puolustaminen olisikin sallittua.
4 kommenttia:
Ansa, joka tuntuu lihovan jo ruuan katsomisesta, sai kevyen muotonsa takaisin Barking Heads fat dog slimmin avulla. Ja annoskokokin sellainen ettei tarvii tyhjää mahaa oksennella, kuten aiemmin, kun olen yrittänyt vaan määrää vähentää.
Nuuskutin ei ole nappuloita syönyt sitten vuoden 2006 paitsi retkeillessä, kun pakastinta on vähän turhan rankka kantaa selässä, mutta ehkä mie voisin pitää sille laihdutuskuurin nappulalla. Vaikutti varsin hyvältä noiden kaikenlaisten Barking Heads nappuloiden sisällöt, joten pitänee koittaa. Kiitos vinkistä!
Raa´alla jos haluaa jatkaa, kannattanee valita vähärasvaista lihaa ja lisänä reilusti kasvista tai muuta kuitupitoista (esim. pellavansiemenrouhetta). Näin olen saanut Zorron painon pysymään aisoissa ja maha täyttyy :) Kaikille ei tietysti samat sovi...
Tuolla vährasvaisella lihalla kasviksen lisäämisellä mie olen koettanut tilannetta auttaa, mutta ei ole auttanut. Ilmeisesti Nuuskulle jää rehujen popsimisesta vaan nälkä ja sitten se santsaa muilta. Pellavasiemenrouhetta en olekaan koettanut, pitääpä tutustua siihen.
Onneksi uimakausi tekee tuloaan, niin voi kuluneille nivelille sopivaa liikuntaa lisätä :)
Lähetä kommentti