Vapaus, siskous ja hippaset!

Aamulenkit pesiskentälle ovat maailman parhautta. Yhteiset aamuhillunnat ja hipat ovat sopiva tapa aloittaa päivä tällä porukalla, koska sen jälkeen kolmikon nuorinkin painuu tyytyväisenä jatkounille ja päästää ihmiset levollisin mielin hommiensa pariin. Sisu on tuonut laumaan niin paljon leikkiä mukaan, että silmät vallan kostuvat yhteistä ilonpitoa seuratessa. Kolmikko hipattaa innoissaan hangilla, erityisesti Rapsu ja Sisu rallaavat kuin heikkopäiset. Pieni kelpiäinen on loistolisä tähän porukkaan, minä niin tykkään siitä ja niin tykkäävät punaturkitkin. Tänä aamuna Rapsutin sai ihan oikean pentuhepulin Sisun kanssa kisaillessaan ja sukelsi Sisun mahan ali! Ei Sisu vielä niin iso ole, että sieltä tolleri sujuvasti sujahtaisi, mutta Rapsutinpa onkin ketterä tyttö :) Epävirallinen ja tosi tarkka kotimittaus kertoi, että säkäkorkeutta olisi 39 cm, mutta se onkin sitten ihan toinen juttu, että paljonko sitä oikeasti on ;)

Varsinainen uutinen olikin luettavissa yllä eli Rapsu on saanut hihnasta vapautuksen. Koipi on kestänyt eilisen ja tämänpäiväisen vapauden hyvin ja Rapsun tuntevat arvannevat, että vapautta ei otettu vastaan millään rauhallisella ravilla vaan hurjalla piehtaroinnilla ja laukalla horisonttiin. Mihinkään treeneihin en Rapsukkaa vielä kuitenkaan ota vaan annan sen kasvatella kuntoaan ja seurailen miten lonkka normaalin rasituksen kestää. Jos se kestää sen hyvin, koetamme treeneihin paluuta, mutta jos se alkaa osoittaa rasittumisen merkkejä, niin sitten... no ei ajatella sitä vielä. Ja sisäkorvakin pitää toki parannella ennen kuin mihinkään tasapainoilemaan lähdetään.

Eilen saatiin Topista ja Viirusta ulkoiluseuraa kanavanrantaan. Sisu telkkusi Viirun kanssa ja Rapsutin keskittyi enemmän aikuismaiseen hengailuun Nuuskun ja Topin seurassa. Joskin kerran Viirun kurmottaessa Sisua, Rapsu pölähti poliisinottein väliin ja -yllätys, yllätys- teki leikkiinkutsun Viipolle. Jos en tuntisi Rapsua paremmin, olisin voinut kuvitella, että siltä olisi löytynyt sosiaalista älykkyyttä toimia poliisina rauhanomaisin keinoin, mutta koska tunnen sen, niin veikkaan, että tapaus oli sattumaa eikä tule toistumaan. Nuusku nauttii näistä kävelyistä, kun Topi on niin seesteistä seuraa.

Tänään käytiin reippailemassa Sisun Hinkuu-äitin kanssa ja alussa Rapsuttimen järjenvalo oli himmeällä. Sisu tieten paineli innoissaan äitinsä luo, äitee vähän komensi, että ota rauhallisemmin, jolloin Rapsu oli heti valmis taistoon pentujen riehumisoikeuden puolesta. Onneksi uho tyrehtyi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin eikä jäänyt päälle ja ulkoilu sujui rauhanomaisissa merkeissä yhdessä vapaana kirmaten. Tai yhdessä ja yhdessä, Nuusku luuhasi perässä puskia nuuskien ja hiipparoi omaan tahtiinsa, mihinpä sillä kiire olisi, valmiissa maailmassa ja seurakin oli sen makuun turhan nuorisoa. Sisu nauttii silminnähden emonsa tapaamisista, mutta ilmeisen kiintynyt se on myös nykyiseen kotiinsa, koska emosta eroamiset eivät aiheuta mitään peräänuikutusta vaan tyynesti Sisu lähtee oman porukan kanssa kotia kohti teiden erotessa. Se tuntuu aina niin hämmentävältä, koska jälleennäkemisen hetket ovat melkoisen tunteikkaita.