Aloitettiin Rapsuttimen kanssa agilityn kesäkausi ohjatussa ryhmässä. Ikinä koskaan ei olla treenattu Rapen kanssa kouluttajavetoisessa poppoossa, joten mielenkiinnolla ja innolla odotan tulevaa. Tiistain treeneissä teemana oli ohjausanalyysi, joten vedeltiin pikkupätkiä eri ohjaustavoin ja niistä saadaan tovin päästä analyysia suhteessa aiemmin tehtyyn itsearvioon.
Valssitreeni (mm. pakkovalssi, valssi, vastaanottovalssi, ennakoiva valssi sylivekillä) oli oikein rattoisaa mukavuusalueella oleilua vaikka olinkin kahden tunnin seisoskelun hyydyttämä. Tämän osuuden olin siihen nähden arvioinut ohjaustaidoiltani oletettavasti hieman yläkanttiin, koska erityisesti vastanottovalssi lähti aika hitaasti liikkeelle, olisi voinut kauniimpikin olla, mutta ei oikein jalka liikkunut. Molemmat vedot menivät kuitenkin kokonaisuutena hyvin eikä niissä mitään hankaluutta ollut vaan Rapsu luki valsseja kuin Mooses kivitauluja.
Takaaohjaustreeni (mm. takaaleikkaus, viskileikkaus, sylkkäri, poispäinkääntö) oli niin masentavaa kuin olettaa saattoi. Näitä en itsearviossakaan korkealle nostanut, koska ei me niitä koskaan tehdä eikä siten myöskään osata. Takaaleikkauksia ja sylkkäreitä on joskus ihan systemaattisesti treenattu, viskileikkausta jokusen kerran koetettu ja todettu muille paremmin sopivaksi ja käytännössä takaaohjaus on hautautunut unholaan. Selkeästi Rapsuttimen alkuopetuksessa on mennyt tasapaino pieleen eikä Rapsulle minusta poispäin liikkuminen ole ollenkaan luontevaa. Siltä pohjalta mitään odotuksia ei ollut eikä oikein tekemisen meininkiäkään ohjaajalta löytynyt. Molemmat vedot olivat hyvin heikkoja eli ihan meidän tasoisia tällä teemalla, eikä yhtään teknisesti hyvää ohjausta tullut mihinkään kohtaan.
Kolmannen treenin (mm. saksalainen, peruskäännös, persjättö) eka veto oli ihan hirveää räpeltämistä. Onneksi oma luokattomuus alkoi sopivasti puhisuttamaan ja toisesta vedosta tuli ihan kelpo kamaa meidän taitotasolle. Saksalainen sujui kohtuullisesti vaikka olihan se pelottavaa, peruskäännöksillä Rapelo kääntyi hyvin, mutta minä olin tahmea ja persjätöt olivat semmoisia tuurilla ne laivatkin seilaa -tyyppisiä juoksenteluja.
Rapsuttimeen olin tyytyväinen. Se toimi omalla tasollaan, teki töitä hyvin ja oli huono niissä osioissa, joihin en ole panostanut ja tiesin olevan meidän heikkouksia. Rapselilla oli kuitenkin ongelmia lähtöön istumisessa, kun kivituhka oli märkää liejua ja ei se oikein ole kivaa ei, että peräkarvat kastuu. Muutenkin Rape oli lähtötilanteessa vähän omalla planeetallaan, kun ei ehditty tekemään tuttuja rutiineja ennen treeniä. Itseeni olin kohtuullisen tyytyväinen, erityisesti kolmannen treenin ensimmäisen ja toisen vedon väliseen asenteen korjaukseen, mutta ensi kerralla pitää ottaa eväät mukaan, että pysyy oma vire parempana.
Nupsulin kanssa on tokoiltu sisällä hitusen. Ollaan koetettu vahvistaa kaukojen liikeratoja ja samaa jatketaan vielä hartaasti ennen kuin siirryn vaikeuttamaan liikettä. Muuten Unskiksen eloon on sisältynyt tepastelua hankiaisella (=pajukkojen puhdistusta jänöjussien papanoista), hippasta kavereiden kanssa ja hullunmoisia hepuleita metsäpoluilla. On se vaan onnellinen eläin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti