Greifswaldin hotelliin koirat olivat tervetulleita, mutta niitä ei saanut jättää valvomatta huoneeseen, joten Nuusku ja Rapsu pääsivät mukaan hotellin aamiaiselle. Tähän mennessä kaverit eivät vielä olleet päässet rafloihin mukaan, koska ne olivat olleet luontoretkien jälkeen unikunnossa ja jääneet nukkumaan syömisen ajaksi. Mutta nyt oli sivistys edessä! Kaverit käyttäytyivät aamiaisella mallikkaasti (tiedän, tätä ei usko kukaan) vaikka olin kyllä varautunut kaikenmoiseen räpeltämiseen. Rapsu otti nokoset ja Nuusku valvoi pötkötellen tilannetta, jos nyt vaikka joltain jotain tipahtaisi niin ei mene ohi kuonon.
Masun täydentämisen jälkeen huruutimme moottoritietä "Itä-Saksan etelään", käännyimme pienemmille väylille, ohitimme agilitykentän (jolloin jalka alkoi vispaamaan ja teki mieli radalle) ja löysimme pienen paratiisin, Bad Schandaun pikkukaupungin, Elben rannalta ja Sächsische Schweiz kansallispuiston kupeesta. Siellä oli valloittava alppikylän tunnelma ja sieltä sai maailman parasta pannupitsaa (siis muutakin syötävää kuin perunaa!!) ja oi niitä jäätelöannoksia! Nuuskutin ja Rapsutinkin pääsivät elämään todellista keskieurooppalaiskoiran eloa päästen joka paikkaan mukaan ja hienosti ne joka paikassa olivatkin.
Kansallispuistossa.
Kansallispuistossa reippailimme urakalla vaikka sää oli tuskaisen kuuma. Nuuskuli meinasi välillä liukastua roikkuvaan kieleensä, mutta kuivuuttaan se oli niin tahmea, että ei siihen kaatunut. Päiväretkien pituutta piti hieman lyhentää sään vuoksi eikä yli kuutta tuntia putkeen tarvottu. Pidempiä yhtäjaksoisia pätkiä olisi pitänyt jolkotella, jos olisi halunnut päätyä Tsekin puolelle ihailemaan niitä jylhimpiä maisemia. Kansallispuiston polkuverkostoista löytyi mukavia osuuksia, joissa pystyi viipottamaan huoletta vapaana sekä vaarallisempia osuuksia, joissa oli turvallisempaa olla hihnassa. Jotkut seikkailupätkät johtivat umpikujiin, reiteille, joissa koirien olisi pitänyt vetää ylös ja alas jyrkkiä tikapuita ja löytyi sieltä Rapsulin kauhuksi maa-ampiaispesä inhoine asukkeineenkin. Joissain paikoissa laskeutuminen oli niin vaarallista, että piti ottaa rekut kainaloon, mutta pääosin reitit olivat helppokulkuisia, koska esteettömyys taitaa olla Saksassa in.
Köningsteinin kaupunki oli kaunis paikka kävellä, mutta mitään eloa siinä kylässä ei ollut. Hiljainen paikka, ainoastaan kissat olivat liikkeellä. Köningsteinin linna oli luontokohteiden ohella luultavasti yksi elukoiden suosikkipaikkoista. Sieltä oli mainiot näkymät yli Elben laakson ja Rapsu löysi itsestään oikean linnakyylän. Linnanmuureilla tuuli mukavan virvoittavasti.
Linnanmuureilla.
Bastei oli aivan mahtava maisemiltaan, mutta siellä oli minun makuuni liikaa ihmisiä liikkeellä. Nuusku ja Rapsu herättivät siellä erityisen suurta ihastusta ja niistä otettiin kuvia ja niiden kanssa poseerattiin yhteiskuvissa. Seuraavaa reissua varten pitänee duunata jotain fanituotteita mukaan ;) Nupa ja Rape saivat Bastein reissulla matkan ensimmäisen bratwurstinsa ja hyvää näytti olevan.
Valokuvat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti