Niillä ei ole vain räpylät, niillä on myös evät

Mahtavat kesäpäivät ovat houkutelleet uimaan oikein urakalla. Hirvirannassa tulee polskittua päivittäin ja eilen siellä oli erityisen hauskaa, koska ranta oli typötyhjä, aallot mahtavat ja vesikin kohtuu lämmintä. Lisämausteena olivat loppuvaiheessa paikalle saapuneet vesilinnun mokomat, jotka tulivat uiskentelemaan hajuetäisyydelle, jolloin suuret metsästäjät näyttivät suuntavan sen verran kauas ulapalle kuonot ojossa, että katsottiin parhaimmaksi rantautua, koska siinä ei olisi loppupeleissä hyvin käynyt.

Tänään porukkata oli paikalla hitusen muitakin, mutta muutoin meno oli aivan mahtavaa. Erityisesti Rapsu on ollut viime aikoina valloittava urheudessaan, koska Rapsuhan on oikeasti aivan nössö aaltojen kanssa, mutta nyt Hapero on joka kerta kroolannut yhteenmenoon reilut puolisen tuntia pitkin poikin selkää ja painellut läpi maininkien, välillä puolisukeluksissa. Yhtään ei vaikuta kaveria ahdistavan ja uintitekniikka on parantunut huikeasti, perä ei laske pitkänkään uimarupeaman aikana.

Nuusku puolestaan nauttii uimisesta, lipuu vedessä maailman omistajan elkein ja on saavuttanut aivan mahtavan lihaskuntonsa takaisin. Reittä riittää ja pakarat pullottaa. Operoitu koipi on oikein vahva, kaunis ja soma, ihan Nuuskun oma.

Rapsuli kävi toissapäivänä reenimässä agilitya. Oli melkoisen kuuma ja Rapsuli roikotti kieltään aikalailla. Kerrattiin muuatta ranskalaisten pääsiäistreeniä (lisäilen treenipiirroksen joskus jaksaessani, onhan ne tuolla jossain kansiossa piirrettynä), jossa olisin keskittynyt vaihtoehtoisiin ohjauskuvioihin, mm. poispäinkäännöksen vahvistamiseen, mutta Rapelin onneton puomin alastulo esti sen. Pitää lähteä rakentamaan se alusta jälleen kerran, koska pitkän treenitauon jälkeen ei luonnollisesti voida jatkaa siitä mihin loppukeväästä/ alkukesästä jäätiin.  Joten vaihtoehtoisuuksien sijaan keskityttiin pujottelun hankalaan avokulma-aloitukseen ja saatiin siihen kivoja onnistumisia.