Rapsu teki ensin vaaleat pallerot. Ysikeppien avokulma oli haasteellinen, mutta sujui, kun pidin oman linjan tukevana enkä hötkyillyt. Rapsun oli kovin hankala kääntyä kymppiputkeen ja se irtoili iloisena hypyn kautta puomille. Ennakoivammalla otteella kääntö sujui kohtalaisesti. Kepit 19 oli myös aluksi kinkkinen, koska putki kuiski melko kovaa. Oma käsi kun pysyi kropassa kiinni niin pysyi otuskin kuulolla.
Toisella kierroksella Rapsu loikki tummat pallerot. Vauhtia riitti Rapella kunnolla, joten väli 6-10 meni takaaleikkauksilla, kun en yksinkertaisesti edelle ehtinyt. Kymppikepeillekin Rapsu kääntyi hienosti lopetettuani putkenpään pelkäämisen ja annettua Rapsulle tilaa hakea kepit.
Molemmissa pätkissä olisi ollut oivallisia paikkoja jaakotuksille, mutta minä linjailin, koska linjurina olo on niin hauskaa ja Rapsu kulkee silloin tosi kauniisti ja pienillä kaarteilla. Kautta linjan Rapsun kanssa oma ohjaus oli kuitenkin jotenkin hukassa koko ajan, haparoivaa ja heikkoa. Tämä näkyi treenin loppupuolella hieman Rapsulissa, se oli kyselevä ja hämmentynyt, joten otin loppuun namialustalle lähetyksiä ja helpon tykityksen, jotta saatiin lopetettua varman vauhdikkaissa tunnelmissa.
Nuuskuliinus liiteli vain yhden kierroksen mennen nuo vihrut. Oli se vaan innoissaan :) Otettiin lisäksi puomille toistoja ja putkeen lähetyksiä. Nupan kanssa on niin kiva treenata, kun se meinaa poksahtaa koko ajan. Nupa leiskautteli omaksi ilokseen parit muutkin hypyt, joten varsin lupaavalta vointi näyttää. Ensi viikolla on taas fysioterapiakäynti, joten sitten näkee miten rasitus on vaikuttanut.
Lämmittely- ja jäähdyttelylenkeillä nuo olivat aivan innoissaan, koska satoi lunta ja Hammaslahdessa oli kunnon kinokset, joissa piehtaroida ja kahlailla. Toki lunta piti myös syödä antaumuksella.
Eilen metsälenkillä törmäsimme metsästäjään, joka pyysi Nuuskua ja Rapsua jäljestämään edellisenä päivänä ampumaansa haavoittunutta jänistä. Nupa ja Rapu tekivät hienoa työtä, jäljestivät tarkkaan ja merkkasivat makaukset, mutta itse pupu ei kuitenkaan löytynyt. Viimeisen katajapuskan luona makuukohtaa haisteltiin sen verran varautuneina, että luulen siinä käyneen pedon pupun popsaisemassa. Mutta joka tapauksessa oli kiva nähdä elukat innostuneina tositoimissa. Typyt olisivat olleet tänään ja huomenna tervetulleita lintumetsälle, mutta jätimme väliin. Olisivat kuitenkin ammuttaneet itsensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti