Möllivepessä möhlimässä

Nuuskutin edusti laumaamme tänään möllivepessä. Rapsukka ei mahtunut möllikisaan, koska soveluokan kiintiö ehti täytyä ennen kuin muistin, että ilmoittautuakin pitäisi. Joten Rapsuli päätyi jälleen yleisön rooliin. Ilokseni Rapsukka yllätti kisapaikalla uusilla kuvioillaan. Odotellessaan autossa  Nuuskun ollessa suoritusvuorossa, Rapsukka oli oivaltanut peräkonttiin murtautumisen nerokkuuden sekä löytänyt sieltä Nuuskun palkaksi varatut namit. Näppäränä tyttönä Rapsuli teurasti namilaatikon ja veti makkarat kuonoonsa. Nuuskun onneksi Topilla oli ekstraa mukana, joten ei Nuusku jäänyt ilman palkkaa.

Nuuskuliini osallistui AVO-luokkaan. Mitään odotuksia tuloksesta ei ollut, koska mehän ei olla liikkeistä harjoiteltu kuin kahta, joista niistäkin vain toinen onnistui... Mutta koska möllit olivat treeniaikaan, niin käytiin sitten siellä reenimässä.

Ensimmäinen liike oli kahden veneen liike, veneestä hyppy ja veneenhaku. Nupatsu loikkasi paatista innoissaan venettä hakemaan, ui veneelle, otti hanakasti köydestä kiinni, mutta sittenpä Nupa ei hoksannut, että se venhoinen pitäisi rantaan viedä. Nuusku koki, että miullehan se pitää tuoda. Nuuskutin ui siis veneen kanssa takaisin 50 metrin poijulle mistä käskin sitä rantaan, tuloksetta. Lopulta Nupa alkoi kiertää venettäni ympäri venettään vetäen, joten siinä vaiheessa avustin Nupaa eli otin vetoköydestä kiinni, käänsin Nuuskun kirsun kohti rantaa ja käskin sinne. Menihän tuo veneen kanssa lopulta.

Toinen liike oli vienti ja siihen vientiesineeksi oli arvottu pelastusliivit. Jee jee? No ei. Nuuskuhan ei liivejä vie, joten en hämmästellyt sitä, että loppujen lopuksi se ei niitä lähtenyt 30 sekunnin kuluessa viemään vaan hillui omiaan. Saatiin kuitenkin hylkäyksen jälkeen onnistunut vienti, joka vaati melko tiukkaa käskytystä sitten, kun Nupatin oli vedessä, sillä se meinasi kääntyä rantaan kesken kaiken. Tämä pelastusliivien roudaaminen vaatinee reeniä varmaan sata vuotta. Liivit ovat melko isot Nuusku suuhun ja estävät näkemisen uidessa, joten ei ole ihme, että niiden roudaaminen ei ole herkkua.

Kolmantena oli vuorossa veneestä hyppy ja veneen hinaus. Se liike, jota ollaan ehditty jopa treenaamaan kerran ja onnistuneesti. Heitin köyden veneestä ja Nupa loiskautti perään. Olisi pitänyt malttaa hieman pidempi hetkonen köyden ja perään päästön välillä, koska jälleen Nupa leiskautti hirmuisella kaarella järveen eikä meinannut löytää köyttä enää. Odottelin tovin, mutta koska ei se sitä tuntunut löytävän (liekö aurinko häikäissyt tms. koska ei se kovin kaukana ollut) heilautin köyttä hieman, jolloin Nuusku tarttui siihen ja vei meidät rantaan, hienosti maalitolppien väliin.

Viimeiseksi hukkuvan pelastus. Nuuskun suosikkiliikkeitä. Nuuskis pomppasi veteen vauhdilla ja ui hukkuvan luo. Nuusku sai hyvän otteen, mutta jotenkin hukkuva joutui Nuuskun alle (kuten melkein kaikilla koirilla) ja homma meni pyörimiseksi sekä poijuun takertumiseksi. Pyysin tuomaria keskeyttämään liikkeen, koska en halunnut Nuuskun loukkaantuvan. Hukkuva irroittautui poijusta ja Nuusku roudasi sen lopulta rantaan. Pojulla pyörimen oli sen näköistä, että joutui pikkukoiran selkä koetukselle.

Melkolailla turha möllireissu oli tämä. Toisaalta eipähän ainakaan enää tippaakaan harmita, että valikoin agilityn SM-kisat vepekokeiden sijaan ;)