Patvinsuon pimut

Puolipäiväretki Patvinsuolle. Edellisiltana tehty alkuperäinen suunnitelma sisälsi kierroksen pitkin pitkospuita suoalueella, mutta yön aikana olikin tullut talvi. Iltapäivällä lunta oli tupruttanut siihen malliin, että liukkaat ja lumiset pitkospuut vaihtuivat lumisiin polkuihin. Alkuperäinen suunnitelma muuttui myös siltä osin, että kaksijalkaiset söivät parhaat eväänsä jo autossa... Siispä seuraavalle retkelle erikseen eväät matkalle, perille pääsemiseen, tulipaikoille, autolle palaamiseen ja kotimatkalle. Nyt jäi pari osaa vajaaksi. Siis kaksijalkaisilla. Nelitassuille riitti kyllä sapuskaa!

Hämärä alkoi jo laskeutua Lapinniemeen päästyämme.

Rapsutin varmistaa, ettei eväitä jäänyt Lapinniemen varvikkoon.

Hietajärven jää oli kelpien kantava.

Evästauolla. Taas.

Evästauko numero... 

Pian laskeutui niin pimeää, että otuksista näkyi vain valot.

Koska matkanjohtajana toimi Nuusku Superseniori, kokonaistepastelua kertyi noin 8 kilometriä useammalla tauolla höystettynä. Matkanjohtaja oli pukeutunut viininpunaiseen jumppapukuun, ettei tauoilla iskisi vilu selkälihaksiin. Matkanjohtaja jaksoi hyvin, kirmasi häntä heiluen etujoukoissa ja nautti.

Kiva reissu ja nähtiin hieno hirvikin!