Viikon avaus tapahtui Kuopion valmennuksessa. Ihan huikeat setit taas kerran ja hienosti Sanna sai kaivettua meidän heikkouksia esille. Läksylistalle napsahti mm. pituus ja erikoisesteet yleensäkin takaaleikkauksella. Pikkuluipukka kääntyi merkkipaalujen välistä, koska voi ja muutenkin esitteli mielenkiintoisia tapoja esteen suorittamiseen. Pitää ehkä ottaa pituus haltuun :) Kuumeesta ja flunssasta toivuttuani kipaistiin tekemässä viikon loppupuolella hitusen läksyjä: takaaohjauksia muurille, renkaalle ja pituudelle. Lopputulos: kyllä se kotona osaa.
Päivän kisat käytiin kotihallissa, mutta valitettavasti ei voitu käyttää samaa slogania. Ei osattu, ei sitten millään. Sisu hehkui, mie olin lahna ja yhteistyö... niin oliko sitä? Kaksi ekaa rataa olivat aivan hirveää huttua, ei puhuttu samaa kieltä ollenkaan ja Sisu paukutti iloisesti onnettomista ohjauksista läpi. Kontaktit oli hyvät, eipä juuri muuta. Teki mieli skipata viimeinen rata ja lähteä kotiin, mutta sitten päätin ottaa opin alle oman fiiliksen nostamisen: jos päivän kunnolla ei pysytä ehjiin suorituksiin, niin sitten tavoite laitetaan henkiseen kasvuun. Pitää pystyä nollaamaan tilanne ja lähtemään viimeiselle radalle puhtaalta pöydältä itseluottamusta puhkuen. Aikamoista virvelöintiä sekin oli, mutta tehtiin nolla, voitettiin ja saatiin hyppyserti. Kaikkea sitä.
Nuusku ja Rapsu olivat mukana kisamaskotteina ja Nuusku lauloi kauniisti Sisun lähtiessä baanalle. Kyllä kelpasi, kun oli parhaimmat (ja äänekkäimmät) kannustusjoukot mukana :) Jäähdyttelylenkillä kuningatar pääsi uimaan kisakoneen kanssa ja onnistui taklaamaan Rapsunkin järveen. Kokonaisvaltaista räpellystä kaikin puolin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti