Treenikoonti

Viikkotreeneissä Lohikäärme oli kerrassaan villi! Olin hitusen yllättynyt Lupsun reagoimattomuudesta päällejuoksuun (6) (luukutti tukka tanassa putkeen) ja keppi-putki-erottelukin (8) oli kelpien mielestä jotain ihan uutta. Nuita on kuitenkin treenattu paljon ja ne ovat mielestäni asioita, jotka osataan, mutta eipä nyt sitten ihan lähtenyt. Piti turvautua perinteiseen takaakiertovalssiin (6) ja vallan rytmittää (8). Ilokseni kuitenkin tuplasylkkäri (4) pyöri kivasti ja irtoaminen (10-15, 17-19) oli mallikasta.

©HeidiUtriainen

Olin myös ihan käsittämätön tunari kepeille (16) lähetyksessä, oikein sullomalla sulloin hauvelin puomilta (15) puomin alla olevaan putkeen! Lukuisten toistojen jälkeen piti vaan lopettaa, kun en kertakaikkisesti saanut itseäni hallintaan. Tiesin kyllä mitä pitäisi tehdä, mutta tein ihan mitä sattuu... niitä päiviä, kun ei vaan lähde edes perusasiat. Sisua ei käynyt syyttäminen, se ohjautui hienosti, mutta ohjaus nyt vaan oli mitä oli ja oli olematta :) Sääliksi kävi lähinnä koutsia :D

Koostin viikkoradalle Sisun läksyjä ja käytiin viikolla hieman tekemässä. Hiottiin neliöitä (1-5), jossa hifisteltiin tuplasylkkärillä (3) ja keppi-hyppy-erottelulla (5). Rytmitys kepeille toimi niistoa paremmin, mutta halusin niistonkin pelittämään, joten hiottiin siinä ajoitusta kuntoon. Niiston toimivuus edellytti ajoissa irtoamisen kolmoshypyltä, jotta olin asemissa Sisun tullessa putkesta (4), siinä jos oli yhtään liikettä jäljellä, niin sinne meni hypylle jo. Rytmittämällä oli huomattavasti helpompaa liikkeen suunnan vuoksi.

Kootut läksyt.

Tehtiin vaaleilla palleroilla (1-13) vauhdikkaita takaaleikkauksia (4, 12) ja persjättöjä (5-6, 7-8, 10-11). Tummilla palleroilla (1-10) hupsuteltiin takaaleikkauksilla (1, 5), poispäinkäännöksellä (3) ja viskillä (9). Nuo ekan esteen takaaleikkaukset ovat vahvistaneet Sisulle hyvää irtoamista hypyille.

©HeidiUtriainen, jossa kuvasta poiketen 25 oli kepit.

Lisäksi hilippaistiin tänään kaiman kanssa hallille. Tarkoitus oli alunperin tehdä taas takaaohjausta, mutta päädyttiin yllä olevaan ja hyvä niin, olipa hyvän mielen treeni! Eka pätkä (1-8) oli kuta kuinkin täydellinen eikä siinä ollut mitään hiottavaa, hienosti sujui leijeröinti! Toinen pätkä (8-13) vaati uusintaoton, kun yliohjasin flipillä (10-11) kohdassa, jossa puolivalssi riitti hyvin kääntyvälle Sisulle. Kolmas pätkä (14-19) oli puhdasta hauskuutta ja yllätyin miten hyvin Sisu haki pimeät putket (tuommoisia 18 putkia olen arastellut kisoissa ja valinnut nössönä eri ohjausvaihtoehdon, jossa olen sitten mokannut... ehkä nyt uskallan olla olematta nössö, kun sujuivat niin hyvin) ja lähti viskiin (19). Lopuksi vielä 14-25 suorastaan tanssien. Tänään oli päivä, jolloin kaikki sujui!

Rapsutin on toipunut ällistyttävän hyvin. Haava-alue näyttää siistiltä ja paranee silmissä. Otus ei ole kipuinen vaan turhankin aktiivinen. Ulkona se haluaisi lähteä kunnon lenkille ja piehtaroida ihanassa suvilumessa. Sen mielestä on puhdasta tylsyyttä olla hihnassa ja liikkua lyhyitä lenkkejä rauhallisesti. Vaikka ulkona ei ole kylmä, tulee Rapsulle nopeasti viluinen olo vaikka sillä takki onkin. Kalju kankku kylmettyy kädenkäänteessä.

Nuusku puolestaan taitaa kärsiä lievästä masennuksesta, kun muut saavat sitä enemmän huomiota. Syöpätoipilas saa erityistä hellintää ja aktiiviurheilija pääsee ikiomiin treeneihin, mutta entä hyvinvoiva eläkeläinen? Missä on erityishuomio?! Vaikka kantaisi kaikki villasukat, paperinkeräyskorin sisällön, likapyykit ja muun irtaimiston kaksijalkaisten eteen, niin ei saa tarpeeksi kehuja saati herkkuja. Kova elämä, kuka lohduttaisi Nuuskua?