Hyppy 8 oli toiselta puolen kuin kuvassa (tai ainakin mie ohjasin sen välistävetona…).
Hirmuisen hauskaa oli, joskin ohjaajan tahmaisuudesta huomasi, että viime ajat ovat menneet lorviessa ja köllötellen. Rata mahdollisti kaikenlaisia ohjauksia, mutta pysyin aika iloisesti omalla mukavuusalueella käyttäen mm. vastaanottovalssia (4), puolivalssia (7-8), ennakoivaa valssia (12) ja peruspyöritystä (13), mutta piipahdin myös mukavuusalueen ulkopuolella tempaisemassa poispäinkäännön (21-22). Mukavuusalueella himmailua ei kuitenkaan käytännössä huomannut vaan ohjaus oli tasaisesti hakusessa ja hutiloivaa, rytmitys hukassa ja hätäilevää sekä Sisulla oli pientä hakemista siinä miten lähelle sitä hyppyrimaa oikein kannattaa painella. Mutta jos tuommoiset pienet kauneusvirheet piilotetaan ja haparoinnit häivytetään, niin oltiin ihan huikeita :)
Surkea kohtalo koirapololla. Mieltä eivät nosta kehut hienosta avaruuskoiran satelliitista ja lupaukset Laikaa paremmasta kohtalosta.
Rapsu on kypsä kaulurieloonsa. Se koettaa erilaisia tyylejä hyödyntäen riuhtoa häkkyrän jorpakkoon ja muutenkin sitä ketuttaa, koska kitaa kutittaa. Hihnassa lenkkeily alkaa olla Rapelle hitusen tuskaista, koska se on tottunut ulkoilemaan päivittäin vapaana vähintään 3/4 lenkeistä. Ei se ole tainnut koskaan jotain yksittäistä päivää pidempään hihnaeloa viettää, joten on selvää, että luppakorva kaihoaa juoksemaan ja puskiin luuhaamaan. Mutta jos sen päästää vapaaksi, käy se ikeniensä tuunaukseen, joten ankeudessa mennään vielä tovi.
Onpa siistit tikit!
Videoklippi: "Reilua painia vai avaruuskoiran kidutusta?"
Nuusku ja Sisu kipaisivat sunnuntain ratoksi Stokiksella kimppalenkillä Viirun & Pikin ja Zorron & Elenan kanssa. Jostain kumman syystä Sisu ärsyttää monia Nuuskun ja Rapsun kavereita vaikka ei ole uhoileva öykkäri vaan nöyrä pikkukoira, tai ehkä se johtuu juurikin siitä nöyryydestä ja mielistelystä, koska ainakin tollerit arvostavat perinteisesti omaa tilaa eivätkä tykkää änkeytyä toisten iholle. Vähitellen Sisukin on oppinut ymmärtämään lintukoiraa (ja näköjään myös aussieta) ja pitämään kohteliasta etäisyyttä. Tällä kertaa Sisu ei kohdannut suurempaa kurmotusta, mutta silti Sisu aika pitkälti hillui itsekseen pitkin maita ja mantuja vältelläkseen mahdollisia konfliktitilanteita. Nuusku lenkkeili aivan fiiliksissä, koska sillä oli takki päällä. Jostain syystä se rakastaa takki päällä lenkkeilyä vaikka ei edes ollut kylmä vaan ainoastaan -8°. Eihän Unski yhtään katu-uskottavalta näytä, mutta pääasia, että elämä on mielekästä. Jos on vanhuuttaan vilukissa, niin sitten pidetään villasukkia 24/7, niinhän itsekin teen.
Sisun auton omimisen vähentämisessä ollaan edistytty jonkin verran. Nykyään Sisu pystyy hihnassa ollessaan luopumaan auton tuijottamisesta ja muiden koirien kyttäämisestä, jolloin pääsen sitä mukavasti halutusta käytöksestä palkkaamaan. Vielä se ei kuitenkaan kestä sitä, että vieras koira lähestyisi meidän autoa Sisun ollessa auton vieressä ja eilen Sisu urputti ensin moikkaamaan tulevalle Zorrolle ja heti perään yllättäen myös Nuuskulle. Minä luonnollisesti urputin Sisulle ja toivottavasti vähitellen kukaan ei enää urputtaisi kenellekään. Vaikka välillä tuntuu, että mopokuskille on lykätty ferrari käteen, niin tosiasia kuitenkin on, että Sisun käytös autolla on parantunut huomattavasti, joskin työtä on vielä tehtävänä. Selvää on se, että häntä heiluen se ei koskaan tule ketään autoon tervetulleeksi toivottamaan, mutta ilman öykkäröintiä pitää pystyä auton vieressä olemaan. Eilen illalla hallin pihassa Sisu esitteli parempaa autosta luopumista ja hyvää käytöstä, joskin häiriön määräkin oli päivällistä vähäisempi eli juuri sopiva Sisun tämänhetkiselle tasolle; vieressä oli koiria, mutta ne eivät lähestyneet.
Iltayön ratoksi jäätiin koulutusvuoroni jälkeen Sisun kanssa treenaamaan ja seuraksi saatiin ainavalmiit Viiru ja Piki. Aluksi samottiin lihakset lämpimiksi kuutamon valaisemalla Leinosenjärven jäällä ja treeninä tehtiin alla olevaa vauhdikasta rallatusta, jossa pakotin itseni pois mukavuusalueelta ja vahvistin sivuttain irtoamista (1-3), tein persjättöjä (3-4, 6-7, 11-12, 14-15) ja tungin mukaan jopa yhden takaa-/viskileikkauksen (5). Hurjaa! Maltoin jättää valssaamiset minimiin, pyörittelin ainoastaan vastaanottovalssin (18) ja ennakoivan valssin (20).
Sisu oli liekeissä ja lähti huikeasti lapasesta, paineli kakkoselta suoraan alakulman putkeen (17). Se jos mikä oli lystikästä! Kaikkiin putkiin se irtoili kuin villiintynyt apina, hakkasi itseään narupallolla kylkiin hurjistuneena ja oli kaikinpuolin pitelemätön. Aivan loistavat treenit! Saatiin kaikki radan kohdat sujuviksi ja ilahdutti huomata, että pimeään putkeen (14) irtoaminen on tällä hetkellä aivan kakunpala, kun siinä oli ennen joulua hitusen säätämistä. Sain jäädä hypyn (12) tuntumaan ja Sisu irtosi innoissaan. Tauon aikana pienessä kelpin päässä on tapahtunut ajattelua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti